Tukea työhön

Spiritualiteetti

Sanan ”spiritualiteetti” avaaminen on hankalaa. Termin taustalla oleva latinan sana spiritus liittyy hengittämiseen (spirare), joten kyse on hengestä. Tämä ruumiillisen hengittämisen (hepr. ruah) merkitys juontuu Vanhan testamentin luomiskertomuksesta. Niin kuin ranskan l’esprit ja englannin spirit kuitenkin ilmaisevat, kyse on kuitenkin samalla myös tarmokkuudesta, rohkeudesta, sielukkuudesta, ”mielestä” ja jopa intellektuaalisuudesta. Nämä merkitykset toisintavat myös antiikin Kreikan ajatusta tietoisuutta synnyttävästä ja ylläpitävästä hengestä (kreik. pneuma). Tähän samaan merkitykseen liittyvät myös Uuden testamentin maininnat pyhästä hengestä.

Spiritualiteetti tarkoittaa siis sen avaamista ja siihen kohdentumista, mikä elävöittää, vahvistaa, lujittaa ja tukee moninaista kasvua. Kristillinen spiritualiteetti nostaa erityisesti esiin näkemyksen ihmisestä ”rukouksen hengessä” elävänä ja kasvavana—kyse on elämästä hengellisenä. Tuomiokapituli tukee seurakuntia ja seurakuntien työntekijöitä elämän hengellisessä hoitamisessa.

Seurakuntatyö

Kirkon tehtävä on hengellinen, ja siitä saa merkityksensä seurakunnan työ. Tuomiokapituli tukee seurakuntien työtä tarjoten sen työntekijöille eväitä hengellisen elämän vahvistamiseen ja monipuolisia mahdollisuuksia työn kehittämiseen.

 

Viittomakielinen työ arkkihiippakunnassa

Kuuroille tarjotaan palveluita ja toimituksia heidän omalla kielellään. Hiippakunnallisesta viittomakielisestä työstä vastaa kuurojenpappi ja kuurojentyöstä seurakunnissa tehtävään nimetty diakoniatyöntekijä. Toiminta perustuu yhteistyöhön tuomiokapitulin ja seurakuntien välillä. Viittomakielentaitoinen diakoniatyöntekijä on Turun ja Kaarinan sekä Porin seurakuntayhtymissä.

Oheisesta linkistä voi katsoa millaista ohjelmaa on tarjolla. Niiden lisäksi eri yhteistyötahoja sekä seurakuntalaisia palvellaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Näitä ovat esimerkiksi toimitukset, sielunhoito, kotikäynnit, koulutus, tukeminen ja neuvonta.

Lisätiedot: Petri Majatie

Vankiladiakonia

Turun arkkihiippakunnan vankiladiakoni työskentelee Satakunnan vankilan Huittisten ja Köyliön osastoissa. Diakonin tehtävänä on vankien sielunhoito, uskonnonharjoittamisen järjestäminen ja osallistuminen vankilan kuntouttavaan toimintaan. Kuntoutustehtävät sisältävät mm. perhe- ja parisuhdetyötä vankien ja heidän läheistensä parissa.

Lisätietoja: Niina Kaijanniemi

Viestintä

Viestintä on kaikkien yhteisöjen ja organisaatioiden keskeinen työväline. Se edellyttää kokonaissuunnittelua ja kehittämistä eri tasoilla. Viestintä on myös keskeinen johtamisen väline. Tuomiokapitulin viestintätiimi tukee seurakuntia viestinnän kehittämisessä ja suunnittelussa.

Järjestämme kaksi kertaa vuodessa viestinnän aamupäiviä seurakunnissa sekä vuosittain arkkihiippakunnan viestintäpäivän, joka toteutetaan kirkkoherrojen kokouksen yhteydessä. Viestinnän aamupäivään kutsutaan seurakunnan viestintään osallistuvia työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Hiippakunnan viestintäpäivä on tarkoitettu tiedottajille, viestinnästä vastaaville sekä kirkkoherroille.

Katso myös: Viestintä-sivusto Sakastissa

Printtaa tästä 2019-20 Tärkeitä tapahtumia ARKKIHIIPPAKUNNASSA

 

Johtaminen ja luottamushenkilöt

Seurakunnissa johtamisvastuuta kantavat kirkkoherrat, talouspäälliköt, esimiehet, luottamushenkilöt sekä seurakuntayhtymien johtavat työntekijät. Hyvin toimiva johtaminen tukee seurakunnan toimintaa ja taloutta, työhyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Johtajan on tärkeää kehittää osaamistaan kouluttautumisen, palautteen ja ammatillisen vuorovaikutuksen kautta.

Tuemme johtajia ja johtamisosaamisen kehittymistä erilaisissa tilaisuuksissa, koulutuksissa, verkostoissa, konsultaatioissa ja työnohjauksen kautta.

Työelämän kehittäminen

Tehtävässä viihtyminen, hyvä ilmapiiri ja oman osaamisen käyttäminen viestivät hyvinvoinnista ja toimivasta työyhteisöstä.

Piispantarkastukset

Piispantarkastuksen tarkoituksena on tukea seurakuntaa ja se toteutetaan seurakunnan tarpeista käsin. Tarkastuksen tavoitteena on, että yhdessä piispan seurueen kanssa voidaan arvioida sitä, mitä seurakunnalle ja työyhteisölle kuuluu. Olennaista on myös yhdessä tarkastella toimintaympäristön muutoksia ja pohtia sitä, millaiset ovat seurakunnan  tulevaisuuden näkymät.