Ympäristötyö

Kirkon ympäristötyö nousee kirkon uskon perustasta. ”Ympäristön turmeleminen ja luonnon tasapainon järkyttäminen on varastamista tulevilta sukupolvilta.” (Katekismus, 7. käsky)

Hiippakunnan ympäristötyössä edistetään ympäristötietoisuutta kaikessa kirkon toiminnassa. Kirkolla on oma ympäristödiplomi, joka on kehitetty seurakuntien ympäristövastuusta huolehtimista varten.

Hiippakunnan ympäristötyöryhmä, johon kuuluu kuusi jäsentä eri ammateista ja eri seurakunnista, auttaa kirkon  ympäristötyön tunnetuksi tekemisessä sekä askeleissa ympäristövastuuseen. Ympäristöryhmä käsittelee seurakunnista tulleet diplomihakemukset.

Lisätietoja: Ympäristöryhmän puheenjohtaja Lasse Mustoselta osoitteesta lasse.mustonen@evl.fi

Kirkon ympäristötyö

Ympäristötyötä tehdään sekä kirkon hallinnossa että seurakunnissa. Kirkon ympäristödiplomi antaa tälle työlle hyvän kehyksen. Ympäristödiplomi on seurakuntia ja hiippakuntia varten vuonna 2001 kehitetty kirkon oma ympäristöjärjestelmä, joka auttaa niitä täyttämään vastuutaan luomakunnasta. Mukana on tällä hetkellä noin sata seurakuntaa ympäri Suomea, muutama tuomiokapituli ja kirkkohallitus.

Kirkon ympäristötyöhön ja ympäristödiplomiin voit tutustua Sakastin kautta. Tutustu myös kirkon energia- ja ilmastostrategiaan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tuomiokapitulin ympäristötyö

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille on myönnetty Kirkon ympäristödiplomi vuosille 2022-2027. Ensimmäisen ympäristödiplomin tuomiokapituli sai vuonna 2013.

Diplomin uusimisen aikana tuomiokapitulissa on kiinnitetty huomiota mm. paperin kulutukseen, joka on vähentynyt sähköiseen asianhallintaan siirtymisen vuoksi. Tuomiokapituli on siirtynyt käyttämään 100 % uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.

Tulevaisuudessa tuomiokapituli tulee tukemaan entistä enemmän niitä paikallisia seurakuntia, joilla ei ole vielä ympäristödiplomia, ympäristövastuulliseen toimintaan. Piispantarkastuksissa on jo pitkään ollut erillinen ympäristöosio, jossa tarkastellaan seurakunnan ympäristöasioiden hoitoa ja jossa kannustetaan ympäristövastuulliseen toimintaan. Ympäristövastuun teemat sisällytetään tuomiokapitulin järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Seurakunnille laaditaan konkreettisia toimintaohjeita, ”askeleita”, ympäristövastuuseen.

Katso myös:

• Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin ympäristöohjelma 2022-27
• Ympäristötyö Turun arkkihiippakunnassa (Lasse Mustonen) -esitys (pdf)

Seurakuntien ympäristötyö

Kirkon ympäristödiplomin ovat tähän mennessä arkkihiippakunnan tuomiokapitulin lisäksi saaneet seuraavat arkkihiippakunnan seurakunnat ja seurakuntayhtymät (luettelossa sekä voimassa olevat diplomit että vasta vanhentuneet mutta vielä uusimatta olevat diplomit):

• Liedon seurakunta (uusi marraskuu 2015, voimassa 2015-2019)
• Maskun seurakunta (voimassa 2013-2017, uusittu 20.9.2018, voimassa 2018-2022)
• Naantalin seurakuntayhtymä, (2014 – 2018, uusittu joulukuussa 2018, voimassa 2019-2023)
• Raision seurakunta (2011-2014), uusittu maaliskuussa 2015, voimassa 2015 – 2019
• Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (9 seurakuntaa); (uusittu 2013, voimassa 2013-2017, uusittu joulukuussa 2018, voimassa 2018-2022)
• Ulvilan seurakunta (toinen kausi, voimassa 2016-2020

Ympäristödiplomi on voimassa myöntämisvuoden loppuun ja neljä seuraavaa kalenterivuotta. Uusittaessa diplomi on voimassa viisi lisävuotta lukien edellisen voimassaolovuoden päättymisestä.

Myös monessa muussa seurakunnassa tehdään pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä ympäristön hyväksi, vaikka ympäristödiplomia ei olisikaan. Esimerkiksi Kankaanpään seurakunnassa on toiminut jo pitkään ympäristötyöryhmä. Tutustu tästä Kankaanpään seurakunnan ympäristötyön blogisivuun.

Seurakuntien ympäristövastuullinen toiminta tukee monella tavalla myös taloudenhoitoa. Esimerkiksi energiatehokkailla ratkaisuilla on mahdollista saada tuntuvia vuosittaisia säästöjä. Jatkossa tavoitteena on, että jokainen hiippakunnan seurakunta osallistuu ympäristövastuun kantamiseen tuomiokapitulin ympäristöryhmän laatimien ympäristövastuun askelien avulla. Konkreettiset askeleet eli toimenpide-ehdotukset ovat samalla tukemassa ympäristödiplomin kriteerien täyttymistä. Askeleet laaditaan kirkon ympäristödiplomin eri osa-aluista, kuten jätehuollosta, ympäristökasvatuksesta, liikenteestä, hautausmaanhoidosta sekä kiinteistöistä.

Seurakunnan ympäristövastuun askeleet

Seurakunnan ympäristövastuun askeleet on laadittu arkkihiippakunnassa helpottamaan seurakuntien ympäristövastuullista toimintaa kohti hiilineutraalia kirkkoa. Seurakunta voi aloittaa 10 askeleesta ja kun saa ne kuntoon, siirtyä seuraaviin konkreettisiin toimenpiteisiin. Ympäristövas­tuun askelet eivät ole vaihtoehto Kirkon ympäristödiplomille, vaan pikemminkin ympäristöaskeleet voivat olla askeleita myös kohti ympäristödiplomia. Toteuttamalla näitä askeleita seurakunta samalla toteuttaa ympäristödiplomin edellyt­tämiä toimenpiteitä, jolloin ympäristödiplomin hankkiminenkin helpottuu. Kirkon ilmastostrategiaan on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla seurakunnilla on ympäristödiplomi.

Tutustu: Ympäristövastuun askeleet_pdf

Ympäristöteologiaa

Kirkon ympäristötyöllä on syvä perusta Raamatussa, josta löytyy monia luonnon kestävään käyttöön ja ympäristövastuulliseen toimintaan liittyviä ohjeita ja arvoja. Esimerkiksi Kirkon ilmasto-ohjelmasta löytyy hyvää ympäristöteologista pohdintaa.

Kunnioitamme Jumalan luomistyötä pitämällä huolta koko luomakunnasta. Jumala on antanut ihmi­selle erityisen tehtävän toimia vastuullisena tilanhoitajana, jonka tehtävänä on viljellä ja varjella pitäen huolta luo­mistyöstä kokonaisuutena. Kohtuus on luonteva kristinuskoa ja ympäristönsuojelua yhdistävä teema.

Paljon lainattu sanonta ”Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin tä­nään omenapuun” kuvaa jotain olennaista kristillisestä ympäris­tönsuojelusta. Kristillinen ym­päristönsuojelu ei ole ehdotonta eikä syyllistävää, vaan siihen liittyy olennaisesti vapaus ja toivo. Lu­terilainen kirkko tavoittaa Suomessa valtaosan väestöstä eri ikä­kausiin liittyvän toi­minnan kautta. Hyvien paikallis­ten verkostojen ja tavoittamismahdollisuuksien sekä syvän arvoista ja uskosta nousevan motivaation vuoksi kirkolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa valtaväestön ympäris­tö­vastuuseen kannustamalla jokaista tekemään pieniä ympäristötekoja vapauden ja kiitolli­suuden hengessä.

Kir­kolla ja kirkon yksittäisillä jäsenillä on haasteena tehdä tässä hetkessä parhaansa. Läh­temällä itse liikkeelle elämäntavan punnitsemisessa sekä pienten askelten otta­misessa kohti välittävämpää elämäntapaa haastamme muita mukaan. Tämä näkyy konkreet­tisina tekoina paitsi omassa elämässämme, mutta myös kirkon ympä­ristödiplomin ja il­masto-ohjelman asettamien tavoitteiden kautta läpäisevästi seura­kuntien ja kirkon hallin­non toiminnassa.

Kristillinen ympäristökasvatus

Ympäristökasvatus mielletään usein lasten ja nuorten parissa tehtäväksi työksi. Tässä yhteydessä ympäristökasvatuksella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jonka avulla luterilainen kirkko ja yksittäiset seurakunnat kannustavat kaiken ikäisiä jäseniään ympäristövastuulliseen ja kohtuulliseen elämäntapaan.

Kristillinen ympäristökasvatus ankkuroituu seurakunnan perustyöhön. Esimerkiksi ulkoilmahartaudet, luontokerhot ja retket tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia seurakunnan perustyön toteuttamiseen sellaisilla tavoilla, joihin on matala kynnys lähteä mukaan.

Katso myös: Turun tuomiokapitulin ympäristökasvatussuunnitelma (pdf)

Ympäristötyöryhmän jäsenet vuosina 2021-2024

• Lasse Mustonen, kappalainen, Turun Martinseurakunta
• Henna Ahtinen, talouspäällikkö, Paimion seurakunta
• Heidi Grannas, suunnitteluhortonomi, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
• Maritta Järveläinen, johtava nuorisotyönohjaaja, Salon seurakunta
• Annastiina Papinaho, projektipäällikkö, Arkkihiippakunnan tuomiokapituli
• Hannele Siltala, ympäristöasiantuntija, Raision seurakunta
• Ulla Suontausta, opettaja, Kankaanpää
• ympäristöryhmässä tuomiokapitulin yhdyshenkilönä hiippakuntasihteeri Timo Helenius