Etusivu / Tukea työhön / Pastoraalitutkinto

Pastoraalitutkinto

Pastoraalitutkinto (40 op) on työuran alkuvaiheeseen papeille suunniteltu tutkinto, jonka tavoitteena on syventää tietoja ja taitoja, joita pappi tarvitsee kirkon työssä. Tutkintoa edellytetään muun muassa kappalaisen ja kirkkoherran virkaa hakevalta papilta (KJ 6:10).

Tutkinnon opintokokonaisuuksia järjestävät Kirkon koulutuskeskus ja tuomiokapitulit. Pastoraalitutkinnon suorittamiseen kuluu keskimäärin noin 3-4 vuotta. Pastoraalitutkinnon suorittamisen edellytyksenä on, että pappi on sitä ennen vähintään kaksi vuotta hoitanut papin- tai lehtorinvirkaa, toiminut teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai uskonnonopettajana oppilaitoksessa taikka ollut tuomiokapitulin oikeuttamana pappina tai lehtorina yhdistyksen, muun yhtymän, säätiön tai laitoksen palveluksessa sekä että hän on käyttäytynyt moitteettomasti.

Ordinaatiovalmennus ja perehdytys seurakunnassa

Pastoraalitutkinnon suorittaminen on alkanut jo ordinaatiovalmennuksen ja seurakunnassa toteutettavan vähintään puolivuotisen perehdyttämisen myötä. Näiden osioiden (1. ja 2.) jälkeen opiskelija laatii hiippakuntadekaanin kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja suorittaa pastoraalitutkinnon opintokokonaisuudet 3.–10. sen mukaisesti. HOPS:in laadinta edellyttää sitä, että opiskelija esittää todistuksen ja raportin perehdyttämisestä.

Pastoraalitutkinnon starttipäivä kapitulissa

Kerran vuodessa syyskauden alussa järjestetään hiippakuntadekaanin johdolla pastoraalitutkinnon starttipäivä kaikille, jotka siirtyvät ensi kertaa suorittamaan jotakin opintokokonaisuuksista 3.–10. seuraavan kalenterivuoden aikana. Perehdytystodistus ja -raportti tulee lähettää tuomiokapituliin 2 viikkoa ennen kyseistä päivää hiippakuntapastorille.  Näiden asiakirjojen palautus toimii samalla myös ilmoittautumisena.

Ohjeita starttipäivään

Päivässä informoidaan uudistuneesta tutkintorakenteesta. Jokainen osallistuja tekee päivässä uuden henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) pastoraalitutkintoaan varten. Säilytä suunnitelma huolellisesti. Muista myös säilyttää tutkinnon osioista saamasi todistukset. Jos tutkinnon suorittamisen aikana sinulle tulee tarve muuttaa HOPSiasi, ole yhteydessä hiippakuntadekaaniin.

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen (AHOT-menettely)

Hyväksiluennan periaatteissa on olennaista tiedostaa kaksi näkökulmaa. Yhtäältä ei ole tarkoituksenmukaista, että opiskelija opiskelee uudelleen asioita, joita vastaava osaaminen hänellä jo on. Toisaalta on muistettava, että pastoraalitutkintoon voi sisältyä samoja aineksia kuin esimerkiksi yliopisto-opintoihin, mutta pastoraalitutkinnon tarkastelunäkökulma on toinen. Tavoitteena on syventää papin ydinosaamista ja tukea hänen kehittymistään kirkon työn ammattilaiseksi. Keskiössä eivät siis ole ensi sijassa akateemisen teologian sisällöt, vaan papin työ ja teologisen aineksen soveltaminen käytännön työhön.

Hyväksiluenta edellyttää tapauskohtaista harkintaa, jolloin opiskelijan osaamista peilataan opintokokonaisuuden osaamistavoitteisiin. Yksi esimerkki mahdollisesta hyväksilukemisesta on se, että teologisen jatkotutkinnon suorittaneelta lisensiaatilta tai tohtorilta luetaan hyväksi hänen tutkimusteemaansa tai opintoihinsa läheisesti liittyvä opintokokonaisuus sikäli kun se liittyy papin työhön. Toinen esimerkki on, että kokeneelta kirkon työn ammattilaiselta luetaan hyväksi opintokokonaisuus, joka liittyy kiinteästi hänen aikaisempaan työhistoriaansa. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin otettava huomioon, että pastoraalitutkinnossa opintokokonaisuuksien aihepiiriä tarkastellaan papin työn eikä akateemisen tutkimuksen tai esimerkiksi kanttorin, diakoniatyöntekijän, nuorisotyönohjaajan, varhaiskasvatuksenohjaajan jne. tehtävien näkökulmasta.

Hyväksiluentaa koskevat ratkaisut tehdään laadittaessa tutkinnon suorittajan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) ja yleensä päätökset tekee hiippakuntadekaani. Käytännössä prosessi etenee seuraavasti:

  • Opiskelija keskustelee hyväksilukemisesta ja mahdollisista räätälöintitarpeista ensin hiippakuntadekaanin kanssa HOPS-keskustelussa. Hiippakuntadekaani arvioi tilanteen ja valtuuttaa opiskelijan ottamaan yhteyttä vastuukouluttajaan.
  • Opiskelija tekee opintokokonaisuuden vastuukouluttajalle anomuksen hyväksiluennasta.
  • Vastuukouluttaja arvioi opintokokonaisuuden hyväksiluennan perusteet ja joko
    • toteaa, ettei hyväksiluennalle ole perusteita,
    • sopii opiskelijan kanssa räätälöidystä B-vaihtoehdon mukaisesta opintosuorituksesta (räätälöity opintokokonaisuus suoritetaan Kirkon koulutuskeskukselle, joka antaa opintokokonaisuuden hyväksyttävästi suorittaneelle todistuksen) tai
    • esittää hiippakuntadekaanille koko opintokokonaisuuden hyväksiluentaa. (hiippakuntadekaani tekee Kirkon koulutuskeskuksen vastuukouluttajaa kuultuaan päätöksen)

Kirkon koulutuskeskuksen vastuulla olevien opintokokonaisuuksien vastuukouluttajat

  • PT3. Sana ja elämä (6 op): Mika Aspinen mika.aspinen (at) evl.fi
  • PT5. Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä: Juhani Holma juhani.holma (at) evl.fi
  • PT6. Diakonia, missio ja globaali vastuu (5 op): Helena Tuominen helena.tuominen (at) evl.fi
  • PT7. Viestintä ja vuorovaikutus (3 op): Reijo Kontio reijo.kontio (at) evl.fi
  • PT8. Sielunhoito (4 op): Sirkku Tukiainen sirkku.tukiainen (at) evl.fi
  • PT9. Kristillinen kasvatus (4 op): Marja Pesonen marja.pesonen (at) evl.fi

Pastoraalipubliikki

Kun kaikki pastoraalitutkinnon osiot on suoritettu, on aika ilmoittautua tuomiokapitulin istunnon yhteydessä pidettävään pastoraalipubliikkiin, jossa tutkinnon suorittanut saa todistuksensa.

Ilmoittautuminen publiikkiin tapahtuu hakemuksella, joka lähetetään tuomiokapituliin kaksi viikkoa ennen suunniteltua publiikkipäivää. Hakemukseen liitetään todistukset kaikista osioista. Lisäksi hakemuksesta tulee ilmetä hakijan täydellinen nimi, virka-asema, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Lisätietoja: Pauliina Järvinen

Ylempi pastoraalitutkinto

Tietoa ylemmästä pastoraalitutkinnosta löydät Sakastista.