Etusivu / Tukea työhön / Ekumenia

Ekumenia

Arkkihiippakunnalla on historiastaan juontuen vahva sisäinen perinne ja jatkuva vireä kokemus yhteistoiminnasta eri kirkkokuntien kesken. Tätä kutsutaan käytännön ekumeniaksi.

Sana ekumenia tulee kreikan kielen sanasta οἰκουμένην (oikoumenē), mikä tarkoittaa koko asuttua maanpiiriä tai maailmaa. Kristillisen yhteyden liikkeen eli ekumeenisen liikkeen nimeksi se tuli Ruotsin arkkipiispa Nathan Söderblomin esityksestä 1800-luvun lopulla.

Kirkkomme on ekumeenisten oppikeskustelujen kautta luonut läheiset suhteet erityisesti ns. Porvoon kirkkoyhteisön ja suomalaisten metodistikirkkojen kanssa.

Porvoon yhteinen julkilausuma (1992) on Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisten kirkkojen sekä Britannian ja Irlannin anglikaanisten kirkkojen hengellinen asiakirja, jossa hahmotellaan kirkkojen lähempää yhteyttä koskeva tavoiteohjelma. Asiakirjassa ilmaistaan yksimielinen näkemys kirkon olemuksesta ja kirkkojen näkyvän ykseyden päämäärästä.

Kristuksesta osalliset, ruotsiksi Delaktiga i Kristus, on kotimaisten luterilais-metodististen oppikeskusteluiden (2000-2007) loppuraportti. Se muodostaa taustan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan sopimukselle alttarin ja saarnatuolin yhteydestä, jonka Suomen metodistit hyväksyivät vuosikonferenssissaan kesällä 2009 ja evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous keväällä 2010.

Arkkihiippakunnalla on myös luterilaisten kirkkojen välisiä yhteyksiä. Arkkihiippakunta solmi sisarkirkkosuhteet El Salvadorin luterilaisen kirkon kanssa 1990-luvun alkupuoliskolla. Nämä yhteydet eivät ole ekumeenisia vaan samaan tunnustuskuntaan kuuluvien kirkkojen välisiä.

Mikäli olet kiinnostunut ekumeenisesta kouluttautumisesta tai kirkkojenvälisistä yhteyksistä, voit saada tietoa mm. erilaisista stipendi-ohjelmista kirkon ulkoasiainosastolta. Lisätietoa ekumeniasta saat kirkon ekumenia-sivustolta sekä Suomen ekumeenisen neuvoston sivuilta.

Lisätietoja: Timo Helenius