Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaali 13.2.2024
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous päättää mm. kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä.
Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Se myös vastaa kirkon suhteista valtioon, muihin kirkkoihin ja järjestöihin. Kirkolliskokouksen tehtävistä säädetään kirkkolaissa (KL 5:2)
Tuomiokapitulin ohella hiippakunnan toisena hallintoelimenä toimii hiippakuntavaltuusto. Valtuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.
Hiippakuntavaltuuston jäseninä on 14 maallikkoa ja 7 pappia. Hiippakuntavaltuusto kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa. Sen toimikausi on neljä vuotta. Hiippakuntavaltuuston kautta seurakunta voi lähettää aloitteen kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Hiippakuntaltuuston tehtävistä säädetään kirkkolaissa (KL 4:4)
Vaalit 13.2.2024
13.2.2024 käydään samaan aikaan sekä hiippakuntavaltuusto- että kirkolliskokousedustajien vaali. Uusi toimikausi alkaa 1.5.2024.
Hiippakuntavaltuustoon valitaan 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä.
Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Hiippakuntien pappis- ja maallikkoedustajien paikat jaetaan hiippakuntien kesken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa (KL 5:1 ja KJ 5:1). Turun arkkihiippakunnasta valitaan neljä pappisedustajaa ja kahdeksan maallikkoedustajaa.
Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet. Jos sama henkilö on jäsenenä sekä yhteisessä kirkkovaltuustossa että seurakuntaneuvostossa, äänioikeutta seurakuntaneuvostossa käyttää hänen varajäsenensä.
Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit. Määräaikaisesti pappisvirasta pidätetyllä papilla ei ole pappisvirkaan perustuvaa äänioikeutta. Pappi voi äänestää vain pappisjäsenten ja -edustajien vaalissa. Jos pappi on kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston tai yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, hänen tilalleen tulee maallikkovarajäsen.
Kukin äänioikeutettu saa äänestää kummassakin vaalissa yhtä ehdokaslistassa olevaa ehdokasta.
Sekä pappisjäsenten ja -edustajien että maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa on mahdollisuus äänestää ennakkoon.
Ehdokasasettelu
Molemmissa maallikkojen vaalissa ehdokkaaksi voi asettua jokainen 18-vuotias seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Ehdokkaan ei tarvitse toimia muussa luottamustoimessa seurakunnassa.
Papiston vaaleissa ehdokkaaksi voivat asettua kyseiseen hiippakuntaan kuuluvat papit. Määräaikaisesti pappisvirasta pidätetty pappi ei ole vaalikelpoinen.
Ehdokkaita voivat asettaa hiippakuntakohtaiset valitsijayhdistykset, joiden perustamiseen tarvitaan 10 äänioikeutettua maallikkoa tai 3 pappia. Perustamisasiakirjat ehdokaslistoineen on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään 15.11.2023 klo 16.
Ohjeita
Vaaleihin liittyvä ohjeistus löytyy kirkon verkkosivuilta täältä.
Nostoja aikataulusta:
30.9.2023 Tuomiokapituli asettaa vaalilaitakunnan
31.10.2023 Kirkkoherra toimittaa vaalilautakunnalle luettelon seurakunnan äänioikeutetuista luottamushenkilöistä
15.11.2023 klo 16 mennessä valitsijayhdistykset toimittavat perustamisasiakirjat ehdokaslistoineen tuomiokapitulille
15.12.2023 vaalilautakunta toimittaa lääninrovasteille otteet äänioikeutettujen pappien luettelosta
25.1.2024 mennessä kirkkoherra lähettää vaalilautakunnalle ilmoituksen seurakunnan väkiluvusta 31.12.2023 tilanteen mukaisesti
1.2.2024 mennessä vaalilautakunta laskee ja vahvistaa jokaisen seurakunnan osalta erikseen kirkkovaltuuston /seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen äänimäärän.
13.2.2024 vaalikokoukset
19.2.2024 vaalilautakunta vahvistaa vaalien tulokset. Valitusaika on 30 päivää.
Edellisten vaalin tulokset:
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaali 11.2.2020