Alkanut vuosi toi mukanaan uuden, mukavan kokemuksen mentoroinnista. Aloitin nykyisessä tehtävässäni vähän yli kaksi vuotta sitten. Alusta asti olemme tiimissämme keskustelleet mentoroinnin mahdollisuudesta ja mentorista minulle.
Mentorointi on yhteistyösuhde, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää oppimista ja osaamista sekä tukea aktorin eli mentoroitavan ammatillista kasvua. Keskeistä mentoroinnissa on tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen. Mentorointikeskustelut perustuvat luottamuksellisuuteen, sitoutumiseen ja avoimuuteen.
Menetelmänä mentorointi on yksinkertainen, ja se perustuu mentorin ja aktorin väliseen vuorovaikutukseen. Kehittymislähtöisessä ja vuorovaikutteisessa prosessissa molemmat mentori ja aktori oppivat uutta vertaistuen verattomalla voimalla. Ajatuksia peilaamalla, kokemuksia jakamalla, työskentelytapoja tarkastelemalla ja verkostoitumalla syntyy uusia mahdollisuuksia.
Onnistuneessa mentorointisuhteessa täyttyvät kolme keskeistä asiaa: sitoutuminen, luottamuksellinen vuorovaikutus ja tavoitteellisuus. Mentorointisuhteelle määritellään selkeä alku ja loppu.
Mentorointisuhteen aluksi tutustutaan, kirkastetaan tavoitteet sekä sovitaan käytännöistä. Keskivaiheessa tavoitteita tarkastellaan ja uudet oivallukset muutetaan heti toiminnaksi. Mentoroinnin lopuksi arvioidaan opittua ja kiitetään mentoria. Mentoroinnin päätösvaiheessa käytetään aikaa prosessin arviointiin ja hyödyllisen jatkokehittymisen pohdintaan.
Mentorointia voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Se voi olla kahdenkeskistä tai ryhmämentorointia. Vertaismentoroinnissa mentorin ja aktorin roolit on häivytetty ja ajatuksena on tasavertainen dialogi, jossa rakennetaan yhdessä uudenlaista yhteistä ymmärrystä ja tietoa. Yksinkertaisimmillaan mentoriksi voi pyytää itse sopivaksi katsomansa henkilön.
Seurakuntatyössä mentorin löytämisessä auttavat hiippakuntadekaani ja hiippakuntasihteerit.
”Kun unelman huutaa maailmalle on maailmalla tapana vastata”.
Annariina Soini