Kriisiviestintä

Kriisiviestintä tarkoittaa tehostettua viestintää odottamattomissa tilanteissa.

Jos kysymyksessä on valtakunnallinen kriisi tai tarvitset apua asian arvioimisessa, soita kirkon  kriisiviestintäpuhelimeen: 09 180 2247 (päivystää aina). 

Tuomiokapitulissa tukea kriisiviestintätilanteissa tarjoavat piispan erityisavustaja Anna Hälli ja hiippakuntapastori Pauliina Järvinen.

Tutustu Kirkkohallituksen Valmius ja varautuminen -sivustoon, kun suunnittelette seurakunnan valmiussuunnitelmaa, jonka osana myös kriisiviestintä on.

Kriisiviestinnän kolme vaihetta

1. Varautuminen

Huolehdi, että seurakunnassasi on ajantasainen valmiussuunnitelma, jossa on myös kriisiviestintäsuunnitelma. Kriisiviestintäsuunnitelmassa tulee olla selkeä työnjako.

Kriisiviestintäsuunnitelma tulee päivittää ja käydä läpi vuosittain.

2. Viestintä kriisin aikana

Seurakunnassa kriisiviestinnän vastuu on kirkkoherralla tai hänen nimeämällään henkilöllä.

Arvioi, onko kriisi paikallinen vai valtakunnallinen. Jos kriisi on paikallinen, viestinnästä vastaa seurakunta ja hiippakunta. Jos taas valtakunnallinen, mukana on myös kirkon viestintä.

Kriisiviestinnän perusperiaatteet:
Nopeus
Avoimuus
Rehellisyys
Aloitteellisuus
Vastuullisuus
Inhimillisyys
Salassa pidettäviä asioita ei kommentoida julkisuudessa.

Sosiaalinen media kriisin aikana
Sosiaalinen media on muuttanut kriisiviestinnän luonnetta. Uutiset leviävät nopeasti. Siksi myös kriisiin on reagoitava nopeasti, mutta hätiköimättä ja rauhallisesti.

Verkkosivujen ja somekanavien on oltava kunnossa ja käyttökelpoisia ennen kriisiä. Varaa riittävästi resursseja somen seurantaan ja päivittämiseen.

3. Kriisin jälkihoito

Pidä kirjaa toimenpiteistä kriisin aikana ja käy läpi jälkikäteen, missä onnistuttiin ja mihin on syytä varautua paremmin.