Etusivu / Tukea työhön / Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen (AHOT-menettely)

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen (AHOT-menettely)

Hyväksiluennan periaatteissa on olennaista tiedostaa kaksi näkökulmaa. Yhtäältä ei ole tarkoituksenmukaista, että opiskelija opiskelee uudelleen asioita, joita vastaava osaaminen hänellä jo on. Toisaalta on muistettava, että pastoraalitutkintoon voi sisältyä samoja aineksia kuin esimerkiksi yliopisto-opintoihin, mutta pastoraalitutkinnon tarkastelunäkökulma on toinen. Tavoitteena on syventää papin ydinosaamista ja tukea hänen kehittymistään kirkon työn ammattilaiseksi. Keskiössä eivät siis ole ensi sijassa akateemisen teologian sisällöt, vaan papin työ ja teologisen aineksen soveltaminen käytännön työhön.

Hyväksiluenta edellyttää tapauskohtaista harkintaa, jolloin opiskelijan osaamista peilataan opintokokonaisuuden osaamistavoitteisiin. Yksi esimerkki mahdollisesta hyväksilukemisesta on se, että teologisen jatkotutkinnon suorittaneelta lisensiaatilta tai tohtorilta luetaan hyväksi hänen tutkimusteemaansa tai opintoihinsa läheisesti liittyvä opintokokonaisuus sikäli kun se liittyy papin työhön. Toinen esimerkki on, että kokeneelta kirkon työn ammattilaiselta luetaan hyväksi opintokokonaisuus, joka liittyy kiinteästi hänen aikaisempaan työhistoriaansa. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin otettava huomioon, että pastoraalitutkinnossa opintokokonaisuuksien aihepiiriä tarkastellaan papin työn eikä akateemisen tutkimuksen tai esimerkiksi kanttorin, diakoniatyöntekijän, nuorisotyönohjaajan, varhaiskasvatuksenohjaajan jne. tehtävien näkökulmasta.

Hyväksiluentaa koskevat ratkaisut tehdään laadittaessa tutkinnon suorittajan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) ja yleensä päätökset tekee hiippakuntadekaani. Käytännössä prosessi etenee seuraavasti:

  • Opiskelija keskustelee hyväksilukemisesta ja mahdollisista räätälöintitarpeista ensin hiippakuntadekaanin kanssa HOPS-keskustelussa. Hiippakuntadekaani arvioi tilanteen ja valtuuttaa opiskelijan ottamaan yhteyttä vastuukouluttajaan.
  • Opiskelija tekee opintokokonaisuuden vastuukouluttajalle anomuksen hyväksiluennasta.
  • Vastuukouluttaja arvioi opintokokonaisuuden hyväksiluennan perusteet ja joko
    • toteaa, ettei hyväksiluennalle ole perusteita,
    • sopii opiskelijan kanssa räätälöidystä B-vaihtoehdon mukaisesta opintosuorituksesta (räätälöity opintokokonaisuus suoritetaan Kirkon koulutuskeskukselle, joka antaa opintokokonaisuuden hyväksyttävästi suorittaneelle todistuksen) tai
    • esittää hiippakuntadekaanille koko opintokokonaisuuden hyväksiluentaa. (hiippakuntadekaani tekee Kirkon koulutuskeskuksen vastuukouluttajaa kuultuaan päätöksen)

Kirkon koulutuskeskuksen vastuulla olevien opintokokonaisuuksien vastuukouluttajat

  • PT3. Sana ja elämä (6 op): Mika Aspinen mika.aspinen (at) evl.fi
  • PT5. Spiritualiteetti ja jumalanpalveluselämä: Juhani Holma juhani.holma (at) evl.fi
  • PT6. Diakonia, missio ja globaali vastuu (5 op): Helena Tuominen helena.tuominen (at) evl.fi
  • PT7. Viestintä ja vuorovaikutus (3 op): Reijo Kontio reijo.kontio (at) evl.fi
  • PT8. Sielunhoito (4 op): Sirkku Tukiainen sirkku.tukiainen (at) evl.fi
  • PT9. Kristillinen kasvatus (4 op): Marja Pesonen marja.pesonen (at) evl.fi