Kirkon väki on päässyt tutustumaan uuteen kirkkolakiin, kirkkojärjestykseen ja viranhaltijalakiin jo muutaman kuukauden ajan. Uusimpana on julkaistu malli hallintosäännöksi, joka jatkossa muodostaa seurakunnan käytännön hallinnon kivijalan.
Tuomiokapituli on järjestänyt koulutusta eri näkökulmista. Moni on varmasti perehtynyt sekä koulutusaineistoihin että itse säännöksiin omaehtoisesti, myös eri työtehtävien yhteydessä. Käytännön soveltaminen onkin tehokkainta perehtymistä; uusissa asioissa varsinainen ymmärrys ja haltuunotto tapahtuu vasta ajan myötä ja käytännön kautta.
Omaksuttavia perusasioita on muutamia, ja oletettavasti monet näistä ovat jo tulleetkin tutuiksi. Kertauksena vielä muutamia keskeisiä asioita:
- Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen rakennetta muutettiin.
- Lukujen määrä väheni merkittävästi, joten asioita yhdisteltiin uudella tavalla.
- Viranhaltijoita koskeva sääntely siirrettiin erilliseen lakiin muutamin poikkeuksin.
- Kirkon vaalijärjestys kumottiin ja vaaliasiat hajautettiin kirkkolakiin ja -järjestykseen.
- Seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset keskitettiin kirkkolakiin, ja määräystyyppiset säännökset kirkkojärjestykseen.
- Alistusmenettelyt poistuvat.
- Kirkkohallituksen lupa tarvitaan edelleen suojeltuja kirkollisia rakennuksia koskeviin merkittäviin toimenpiteisiin.
- Kirkkohallitus vahvistaa edelleen seurakuntayhtymän perussäännön.
- Pääosa tiedonkulusta muuttuu sähköiseksi, kuten pöytäkirjat verkkoon.
- Päiväjumalanpalveluksen sijaan puhutaan pääjumalanpalveluksesta, jonka kellonajan päättää kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto.
- Kasteessa yksi kummi riittää.
- Avopuoliso rinnastuu hautaustointa koskevissa asioissa aviopuolisoon.
Alkuhämmenyksen jälkeen saamme todennäköisesti huomata, että uudistus on kokonaisuutena onnistunut ja selkeyttävä.
Lakimiesasessori Matleena Engblom
#Ajantasalla on arkkihiippakunnan asiantuntijoiden kirjoitussarja, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita.