Syyskuun alussa olleessa kokouksessaan piispat käsittelivät tuoreita, kirkollisen alan koulutuksen seurantaryhmien tuottamia raportteja. Näiden raporttien yhteenvedon kärjeksi oli nostettu kolme asiaa.
Yhteiskunnan järjestämään koulutukseen kohdentuvat säästöt ja muutokset vaikuttavat myös kirkollisen alan oppilaitoksiin ja koulutusohjelmiin. Toisena yleisenä havaintona olivat seurakuntaharjoittelut ja työelämässä oppimisjaksot: niiden ohjauksen laatu on palautteiden mukaan erinomaista! Kolmanneksi havainnoksi nousi eri puolilta kirkkoa viime vuosien aikana kuulunut: rekrytointivaikeuksia on kaikissa hiippakunnissa.
Kyse kirkon ja seurakuntien työvoimasta ei ole pieni. Erityisesti diakoniatyöntekijöiden, kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijöiden, seurakuntapapiston ja varhaiskasvatuksen tehtäväalueilla eläköidytään tulevina vuosina runsaasti.
Kyse työntekijävoimasta on jo tällä hetkellä seurakuntien agendalla, myös arkkihiippakunnassa. Vaikeinta on täyttää tietyt papin, diakonian ja kasvatuksen alueen virat ja tehtävät. Kasvatuksen henkilöstön rekrytointivaikeuksia on erityisesti suurilla ja keskikokoisilla seurakunnilla.
Seurakuntakyselyn 2024 mukaan olennaisia vetovoimaa tukevia toimenpiteitä ovat työelämään tutustumisen jaksot (TET) sekä harjoittelu- ja työelämässä oppimisen jaksot. Hyvin hoidetut tettijaksot, seurakuntaharjoittelut ja kausityöt on syytä nostaa ylpeyden aiheeksi.
Erityisen tärkeää on rohkaista ja kannustaa omalla työkentällä olevia kirkollisen alan koulutuspolulle. Oppilaitokset tekevät paljon, mutta tarvitsevat seurakuntia avukseen kirkon alan koulutuspolkujen löytämiseen.
Kirkko on käynnistänyt erityisen rekrytointihankkeen. Vuosien 2025-26 kärkihanke nostaa esiin myös sen, että kirkon työtyytyväisyys on mainettaan selvästi parempaa. Rekrytoinnin kehittäminen -kärkihanke avaa ikkunan asenteeseen, jossa raikas kutsu seurakuntaan ja seurakuntaelämään voi olla myös ponteva kutsu työelämään: töitä on, tuu töihin!