Pappisvihkimys

 

Pappisvihkimys

Ohjeet pappisvihkimyksen pyytäjille

Turun arkkihiippakunnan yleispiirteitä

Turun arkkihiippakunta käsittää pääosan Varsinais-Suomea ja Satakuntaa sekä pienen osan Pirkanmaata. Arkkihiippakuntaan kuuluu 56 seurakuntaa, joiden lukumäärän puolesta arkkihiippakunta on maan suurin. Eräissä seurakunnissa perinteisten herätysliikkeiden vaikutus on tuntuva, mutta etenkään kaupungit eivät eroa muusta Suomesta.

Arkkihiippakunnassa on sekä arkkipiispa että piispa. Arkkipiispan ensisijaisena vastuualueena ovat Turun tuomiorovastikunnan sekä Naantalin rovastikuntien 17 seurakuntaa. Muut 39 seurakuntaa kuuluvat piispan ensisijaiseen vastuualueeseen. Piispan vastuulla ovat oman alueen lisäksi myös hiippakunnan yleiset asiat. Arkkipiispa hoitaa hiippakuntatasolla oman vastuualueensa asioita.
Hiippakunnassa on töissä noin 400 pappia ja 2 lehtoria. Työllisyystilanne hiippakunnassa on samankaltainen kuin muualla Suomessa. Virkoja ei ole avoinna kovin paljon ja suurin osa vihityistä työllistyykin ensin viransijaisuuteen. Pappisvihkimykset on kuitenkin kaikki toteutettu.

Seuraavat pappisvihkimykset järjestetään arkkihiippakunnassa 14.1.2018 ja 3.6.2018. Hiippakunnassa voi saada pappisvihkimyksen vähintään puolen vuoden päätoimiseen viranhoitoon tai vuoden puolipäiväiseen viranhoitoon. Papiksi on vihitty noin 5-10 henkilöä vuodessa. Erillisiä sukupuolen mukaan jaoteltuja vihkimyksiä ei järjestetä.

Arkkihiippakunnassa vihitään pappeja seurakuntien lisäksi myös järjestöjen (esim. lähetysjärjestöt, ulkosuomalaistyö, merimieskirkot), yliopiston sekä koululaitoksen palvelukseen. Sairaalapappeja ja perheneuvojia työskentelee Harjavallan, Porin, Rauman, Salon, Turun ja Sastamalan alueilla. Osa erityisviroista on liitetty seurakuntavirkoihin.
 

Hakeutuminen papinvirkaan

Papiksi vihittävän kelpoisuudesta on säädökset kirkkojärjestyksessä (5:2 ja 5:5). Turun arkkihiippakuntaan töihin haluava voi ottaa yhteyttä hiippakuntapastoriin noin 3-4 kuukautta ennen arvioitua valmistumisajankohtaa. Hiippakuntapastorille voi soittaa tai lähettää hänelle joko vapaamuotoisen esittelykirjeen itsestään ja CV:n tai jos portfolio seurakuntaelämän tuntemisesta on valmiina, voi lähettää sen. Hakemuksen saapumisen jälkeen hiippakuntaan töihin haluava ohjataan piispan/arkkipiispan haastatteluun, jossa keskustellaan edellytyksistä papin virkaan sekä kysytään haastateltavan suuntautumista eri alueille ja työaloille. Seurakunnat ilmoittavat tuomiokapitulin hiippakuntapastorille tiedon vapaista viroista sekä viransijaisuuksista, joiden täytöstä tuomiokapituli päättää. Valmistuva voi itsekin ottaa yhteyttä seurakuntiin.

Piispan haastattelussa ollut teologian maisteri laitetaan myönteisessä tapauksessa nk. odotuslistalle. Sopivan viran tai viransijaisuuden löytyessä tuomiokapituli sekä piispa/arkkipiispa päättävät teologian maisterin pappisvihkimyksestä. Virkojen täytössä painotetaan tärkeimpänä maisterin soveltumista kyseessä olevaan tehtävään. Vokaation ollessa tiedossa kandidaatin tulee toimittaa tuomiokapituliin vaadittavat viralliset todistukset (lääkärintodistus, todistus teologisesta tutkinnosta ja soveltuvuustutkinnasta) hyvissä ajoin ennen vihkimystä. Ellei soveltuvuustutkintaa ole tehty yliopiston soveltavien opintojen yhteydessä, hiippakuntapastori antaa Suomen psykologikeskukselle maksusitoumuksen soveltuvuustutkinnan suorittamisesta. Tutkittavan oma osuus on 15 %.
 

Näytteet, koulutus- ja tutkintopäivä sekä ordinaatiovalmennus

Pappisvihkimystä edeltää hiippakunnan järjestämä koulutuskokonaisuus, joka sisältää ns. pappistutkinnon ja ordinaatiovalmennuksen. Pappistutkintoon kuuluu kaksi näytetilannetta sekä koulutus- ja tutkintopäivä. Näiden perusteella pappisasessori tekee tuomiokapitulille esityksen papiksi vihittävistä, mitä seuraa kapitulin vihkimyspäätös (3-4 viikkoa ennen vihkimystä). Näytteet annetaan aidoissa seurakuntaelämän tilanteissa ja niitä vastaanottaa erityisesti pappisasessori. Arkkihiippakunnassa vaadittuja näytteitä ovat a) saarnanäyte sekä b) näyte vuorovaikutustaidoista ja seurakuntakontekstissa toimimisen valmiuksista. Näytteiden antamisen jälkeen vihkimystä hakeneet osallistuvat koulutus- ja tutkintopäivään, johon sisältyy mm. erilaisia ryhmäkeskustelutilanteita vihkivän piispan ja kapitulin henkilöstön kanssa sekä psykologin haastattelu.

Ordinoitavat kutsutaan kuulemaan tuomiokapitulin vihkimyspäätös ordinaatiota edeltävällä viikolla olevaan istuntoon. Tästä alkaa ordinaatiovalmennuksen nelipäiväinen lähijakso, jossa paneudutaan papin identiteettiin ja spiritualiteettiin, tukeen ja koulutukseen sekä papin tehtävistä erityisesti kirkollisiin toimituksiin ja jumalanpalvelukseen. Itse vihkimys tapahtuu Turun tuomiokirkon päämessussa. Vihkimystä seuraavan puolen vuoden aika vihityt kutsutaan uusien pappien ohjausryhmään (viisi tapaamista).
 

Perehtyminen papin virkaan

Turun arkkihiippakunnassa on pitkään painotettu opiskeluaikaisen työssä oppimisen (seurakuntaharjoittelu) merkitystä. Vuodesta 2014 eteenpäin kirkon alan opiskelijat (AMK ja yliopisto), kirkkomusiikin, kasvatuksen, diakonian ja teologian opiskelijat kootaan yhteiseen Kirkon työhön opiskelevien seminaariin (KiTOS). Seminaari on kaksipäiväinen, jotta sen aikana voidaan perusteellisesti pohtia opiskelijan persoonallista kehitystä ja suuntautumista sekä käydä ammatillista keskustelua kirkon työstä, joka on moniammatillista. Seminaariin tullaan samana vuonna kuin tehdään seurakuntaharjoittelu. Ei kuitenkaan ole merkitystä, onko harjoittelu vielä edessä vai jo tehtynä, kun seminaarin ajankohta on.

Papiksi vihityllä on oikeus saada kattava perehdytys aloitettuaan uudessa seurakunnassaan. Tämän toteutumista seurataan pastoraaliopintojen aloittamisen yhteydessä. Kahtena vihkimyksen jälkeisenä vuonna tuoreet papit kutsutaan nuorten pappien yhteiseen kaksipäiväiseen tapaamiseen piispojen kanssa. Tällöin keskustellaan mm. työn nostattamista teologisista kysymyksistä sekä vaihdetaan kokemuksia papin työstä. Näiden tuen muotojen lisäksi pappisuran varhaisina vuosina suositellaan työnohjauksen hyödyntämistä.

Turun arkkihiippakuntaan toivotaan saatavan pappeja, joilla on sisäistynyt käsitys kristinuskon merkityksestä itselle. Tämä nähdään edellytyksenä niin oman persoonan kehitykselle kuin sille, että voi viestiä kristinuskoa muille. Papin tulisi olla psyykkisesti riittävän vahva, mutta ei kova. Hänen tulisi kyetä dialogiin sekä ympäristönsä että itsensä kanssa. Vuorovaikutustaidot, aktiivisuus ja avoimuus ovat papin hyveitä. Arkkihiippakunnassakin papin työ edellyttää halua tehdä yhteistyötä kaikkien työntekijöiden kanssa.

Yhteystiedot
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
Hämeenkatu 13, PL 60
20501 Turku
Puh: 02 2797 000
Fax: 02 2797 001

Arkkipiispa: Kari Mäkinen
Piispa: Kaarlo Kalliala

Hiippakuntapastori: Pauliina Järvinen
p. 0400 126515
pauliina.jarvinen(at)evl.fi