Suomessa hyväksyttiin keväällä 2023 avoimuusrekisterilaki. Avoimuusrekisterin tarkoitus on lisätä yhteiskunnallisen vaikuttamisen avoimuutta.
Avoimuusrekisteri tuo näkyvämmäksi eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa yhteydenpitoa, jolla pyritään vaikuttamaan jonkun asian valmisteluun tai päätöksentekoon. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista vaikuttamistoimintaa kutsutaan arkikielellä lobbaamiseksi.
Lobbaaminen kuuluu mm. suurten yritysten, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden ammattimaista edunvalvontatyötä tekevien järjestöjen toimintaan. Pienimuotoista vaikuttamistoimintaa (alle viisi yhteydenottoa vuodessa) tekevän toimijan ei tarvitse rekisteröityä avoimuusrekisteriin.
Rekisteriin ilmoitetaan epävirallinen vaikuttamistoiminta. Virallinen vaikuttamistoiminta (kuten työryhmät, kuulemiset ja lausunnot) ei rekisteriin kuulu.
Avoimuusrekisteri ei koske myöskään yksityishenkilöiden keskusteluja, erilaisissa tilaisuuksissa pidettyjä luentoja, puheita ja esitelmiä tai julkisessa keskustelussa tapahtuvaa vaikuttamista
Ilmoitusvelvollisuus avoimuusrekisteriin koskee myös seurakuntia, seurakuntayhtymiä ja Kirkon keskusrahastoa. Ilmoitus täytyy tehdä, jos harjoittaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamista ja vaikuttamistoiminnan määrä ylittää pienimuotoiseksi katsottavan yhteydenpidon määrän.
Ilmoitusta ei täydy tehdä seurakuntien ja kirkon keskushallinnon lakisääteisistä tehtävistä (löytyvät yleiskirjeestä 13/2024).
Avoimuusrekisterin verkkopalvelu toimii osoitteessa avoimuusrekisteri.fi. Rekisterin tietoja voivat selata niin kansalaiset, tutkijat kuin toimittajatkin
Avoimuusrekisterin käyttöä ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumista valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Lue lisää osoitteesta https://avoimuusrekisteri.fi sekä kirkkohallituksen yleiskirjeestä 13/2024 https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2024/03/13-Avoimuusrekisteri.pdf