Ohje muiden pappien edellytyksistä suorittaa kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia
Toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksistä suorittaa kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia Turun arkkihiippakunnassa
Ohjeen taustaa
Seurakunnista tulee säännöllisin väliajoin kysymyksiä siitä, millä periaatteilla muiden evankelis-luterilaisten kirkkojen, muiden kristillisten uskonnollisten yhdyskuntien tai yhteisöjen papit voivat toimittaa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia. Viimeaikainen keskustelu Inkerin kirkossa vihityistä papeista ja heidän toiminnastaan seurakunnissa on myös nostanut asiaa esiin.
Ohessa on koottu yhteen kirkkolain ja -järjestyksen säädöksiä sekä piispainkokouksen päätöksiä asiassa. Piispainkokouksen ohje on tehty vieraanvaraisuuden hengessä.
Kirkkolaki ja kirkkojärjestys
Kirkkojärjestyksen mukaan (KJ 5:10) piispainkokous määrää, millä edellytyksillä toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskonnollisen yhdyskunnan tai yhteisön pappi voi yksittäistapauksissa suorittaa kirkollisia toimituksia.
Kirkkojärjestyksen mukaan (KJ 3:13) hautaan siunaamisen toimittaa [Suomen ev.-lut. kirkon] pappi, mutta sen voi poikkeustapauksessa toimittaa muunkin kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi, mikäli se perustuu henkilön eläessään selvästi ilmaisemaan tahtoon ja siitä sovitaan seurakunnan kirkkoherran kanssa.
Jumalanpalveluksen toimittaa seurakunnan pappi. Kirkkoherran suostumuksella tai lääninrovastin määräyksestä sen voi toimittaa myös muu pappi. Kirkkoherra voi yksittäistapauksessa kutsua muun kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön papin saarnaamaan jumalanpalveluksessa (KJ 3:4).
Piispainkokouksen päätöksiä
Piispainkokous on päättänyt (Kirkon säädöskokoelma Nro 177, annettu 23.5.2023) toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksistä toimittaa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia. Ohje koskee yksittäistapauksina jumalanpalveluksia ja seuraavia kirkollisten toimitusten kirjan mukaisia kirkollisia toimituksia: kaste, konfirmaatio, yksityinen rippi, sairaan luona käynti, avioliiton siunaaminen, rukoushetkiä surussa, maahan kätkeminen ja kodin siunaaminen. Hautaan siunaamisen osalta toimitaan aiemmin mainitun (KJ 3:13) mukaan.
Piispainkokouksen päätöksen mukaan pappi voi yksittäistapauksissa toimittaa jumalanpalveluksen ja edellä mainitut kirkolliset toimitukset, mikäli hän on Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon pappi, Porvoon kirkkoyhteisön jäsenkirkon pappi, Evangelische Kirche in Deutschland (EKD) -kirkkoyhteisön jäsenkirkon pappi, Skotlannin kirkon (Church of Scotland) pappi tai Suomen metodistikirkon tai Finlands svenska metodistkyrka -kirkon vihitty pappi. Muun evankelis-luterilaisen kirkon tai yhdyskunnan pappi voi yksittäistapauksessa suorittaa kirkollisen toimituksen piispan päätöksellä.
Piispainkokouksen päätöksen mukaan kirkollisesta toimituksesta ja jumalanpalveluksesta on sovittava aina kirkkoherran kanssa. Kirkkoherran tulee huolehtia siitä, että toimituksen toteuttava pappi saa riittävät tiedot toimituksen suorittamiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä ja muista huomioon otettavista seikoista.
Muun kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi voi toimittaa piispainkokouksen päätöksessä tarkoitetut kirkolliset toimitukset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai oman kirkkonsa käsikirjan mukaan. Päiväjumalanpalvelus on toimitettava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjan mukaan.
Mitä ohje tarkoittaa Turun arkkihiippakunnan seurakunnissa?
Kun toisen Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi toimittaa kirkollisen toimituksen tai toimii jumalanpalvelustehtävissä, kyse on aina yksittäistapauksesta, josta sovitaan etukäteen kirkkoherran kanssa. Toisen kirkon papilla ei ole siis subjektiivista oikeutta jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten toimittamiseen ohi kirkkoherran.
Lähetyshiippakunnan papit eivät ole meidän kirkkomme pappeja. He eivät voi toimia pappeina meidän kirkkomme toimituksissa (pl. hautaan siunaaminen ja vainajan erityinen tahto.). Asiasta on aina erikseen sovittava kirkkoherran kanssa.
Oman kirkkomme pappi on paikalla silloinkin, kun muun kirkon pappi on vierailijana jumalanpalveluksessa. Oman kirkon pappi toimii liturgina ja kantaa kokonaisvastuun jumalanpalveluksesta. Toisen kirkon pappi voi toimia avustavassa roolissa, useimmiten saarnaajana.
Kirkolliset toimitukset toimittaa lähtökohtaisesti aina oman seurakunnan pappi tai oman kirkkomme pappi. Hautaan siunaaminen on poikkeus muista kirkollisista toimituksista, koska siitä on erillinen säädös kirkkojärjestyksessä. Hautaan siunaamisen toimittaa oman kirkon pappi, mutta poikkeustapauksessa kirkon jäsenen hautaan siunaamisen voi toimittaa muunkin kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi, mikäli se perustuu henkilön eläessään selvästi ilmaisemaan tahtoon ja siitä sovitaan seurakunnan kirkkoherran kanssa. Toimituksesta toisen kirkon papin ja omaisten kanssa sopiessaan kirkkoherran tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan selvittämään henkilön eläessään ilmaisemaa tahtoa. Hyvien ekumeeniseen periaatteiden mukaista on, että vainaja siunataan hautaan siinä uskonnollisessa yhteisössä, johon hän on kuulunut. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon jäsen siunataan ensi sijassa ortodoksiseurakunnassa.
Seurakuntien tiloja voidaan antaa myös muiden kristillisten kirkkojen (tai uskontojen) hautaan siunaamisiin ja muihin toimituksiin. Mahdollisista tilavuokrista ja työntekijöiden käytettävyydestä on sovittava erikseen.
Piispainkokouksen päätös tiloista vuodelta 2012 31b316e6-17ac-24e0-ed24-aa871b246317 (evl.fi)
Koska jumalanpalvelustehtävissä ja kirkollisissa toimituksissa on muun kirkon papin osalta kyse aina yksittäistapauksista, ei kyseinen muun kirkon pappi voi toimia pappien vuosiloman, virkavapaan tai vapaapäivien sijaisena.
24.4.2024