Kriisiviestintä
Kriisiviestintä on tehostettua viestintää poikkeuksellisissa tilanteissa.
Kriisiviestinnän tarkoituksena on varmistaa, että ihmiset saavat oikeaa tietoa oikeaan aikaan. Hyvin hoidettu viestintä tavallisissa tilanteissa auttaa toimimaan viisaasti myös häiriöissä.
Näin viestit kriisissä
Sopikaa kriisiviestinnän käytännöistä etukäteen. Kriisiviestintäsuunnitelma on valmiussuunnitelman liite, jota kannattaa pitää esillä säännöllisesti ja päivittää.
Kriisin tapahtuessa todetkaa ääneen, kenellä on viestintävastuu asiasta ja kuka vastaa kysymyksiin. Viestintävastuuta kantaa kirkkoherra, kirkkoherran sijainen tai kirkkoherran nimeämä henkilö. Viestintävastuu on tärkeää ilmoittaa myös henkilöstölle ja luottamushenkilöille.
Viesti nopeasti, mutta älä hätiköi. Kerro vain sellaisista asioista, jotka tiedät varmasti ja joiden viestintä kuuluu seurakunnalle (viranomaisilla on omat viestintävastuunsa). Kerro, mitä on tapahtunut, mitä tilanteen hoitamiseksi tehdään ja milloin asiasta kerrotaan lisää. On parempi kertoa, ettei tiedä, kuin ajatella ääneen. Kerro myös, kuka seurakunnassa vastaa viestinnästä ja kenelle mahdolliset kysymykset voi ohjata.
Sisäinen viestintä vahvistaa kriisiin liittyvää ajantasaoloa ja toimintakykyä. Työntekijät ja luottamushenkilöt tarvitsevat tietoa ja toimintaohjeita yleensä nopeasti.
Toimintaan osallistujille tai huoltajille annetaan perustieto tapahtuneesta. Yleensä on hyvä korostaa myös turvassaoloa, sitä että kaikki on nyt hyvin tai mitä tapahtuu seuraavana.
Seurakuntalaisille suunnatussa viestinnässä painottuvat lohdun, turvan ja auttamisen näkökulmat.
Kysy neuvoja tai apua kriisiviestintään tuomiokapitulista ja kirkon viestinnästä.
Kirkon kriisiviestinnän yleisperiaatteet: Näin toimit ja viestit kriisissä – Kriisit ja varautuminen