Etusivu / Koronainfo / Arkkihiippakunnan ohjeistusta seurakunnille

Arkkihiippakunnan ohjeistusta seurakunnille

Tälle sivulle kerätään arkkihiippakunnan ohjeistusta aiheittain:

Rajoitusten vaiheittainen purku koskien jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia (19.5.2020)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen tarkennettu ohje seurakunnille kokoontumisrajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten osalta 1.6.2020 alkaen
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat antoivat Valtioneuvoston linjaukseen perustuen 5.5.2020 ohjeen jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten osallistujamäärästä. Valtioneuvoston 6.5. tekemän periaatepäätöksen perusteella piispat tarkentavat ohjettaan seuraavasti:

Jumalanpalvelukset

Jumalanpalveluksiin voi 1.6.2020 alkaen osallistua yli 50 henkeä edellyttäen, että niissä noudate-taan viranomaisohjeita tilaisuuksien turvallisesta järjestämisestä. Henkilömäärä suhteutetaan aina 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. Enimmäisosallistujamäärä on 500 henkeä.

Ehtoollisen vietosta hiippakunnat antavat ohjeita erikseen. Arkkihiippakunnan ohje.

Jumalanpalvelusten välittämistä verkkoon (video- tai audiostriimaus) suositellaan jatkettavaksi edelleen.

Kirkolliset toimitukset

Kirkkotilassa ja muissa seurakunnan tiloissa toteutettaviin kirkollisiin toimituksiin voi 1.6.2020 al-kaen osallistua yli 50 henkeä edellyttäen, että niissä noudatetaan viranomaisohjeita tilaisuuksien turvallisesta järjestämisestä.

Henkilömäärä suhteutetaan aina 1–2 metrin turvavälein tilaan sopi-vaksi. Enimmäisosallistujamäärä on 500 henkeä.

Toimituksen jälkeen perheen järjestämä kaste- tai hääjuhla tai muistotilaisuus on yksityistilaisuus. Vastuu yksityisen tilaisuuden toteutuksesta on sen järjestäjällä. Valtioneuvoston linjauksen mu-kaan niitä koskee 50 hengen enimmäisosallistujamäärä, samoin kodeissa tai muissa yksityistiloissa toteutettavia kirkollisia toimituksia.

Kokoontumisrajoituksiin liittyvästä päätöksenteosta ja päätösten toimeenpanon ohjauksesta vastaavat aluehallintovirastot.

Hiippakunnat antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita.

Jumalanpalvelukset

Ohje konfirmaation striimauksesta

Ehtoollisen vietto 1.6.2020 lukien

Kesäkuun alusta alkaen jumalanpalveluksissa on mahdollista viettää ehtoollista.

Seurakuntien ehtoollisen vietossa noudatetaan 1.6.2020 alkaen seuraavia hygieniaperiaatteita:

1. Terveys: Pappi ja muut jumalanpalveluksen toimittajat tulevat töihin vain ja ainoastaan terveinä. Tämä on tärkein varotoimi ja tarkoittaa sitä, että työntekijällä ei saa olla COVID-19 infektioon sopivia oireita (nuha, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, kuume, pahoinvointi, ripuli).

2. Turvavälit: Kirkon sisäänkäyntiin on asetettu seurakuntalaisille tarkoitettu käsien desinfiointipiste sekä asianmukainen ohje turvavälejä sekä yskimis- ja aivastushygieniaa varten. Seurakuntalaiset ohjataan istumaan riittävän väljästi niin, että turvaväli on vähintään 1,5 metriä. Tämä ei koske saman perheen jäseniä.

3. Käsihygienia: Siirtyessään alttarille ehtoollisen toimittaja (ja mahdollinen avustaja) pesee huolellisesti kätensä saippualla ja mahdollisimman lämpimällä vedellä seurakunnan nähden. Kädet huuhdotaan toisessa astiassa ja kuivataan tarkasti. Tämän jälkeen ehtoollisen toimittaja ei koske kasvoihinsa ennen ehtoollisen jaon päättymistä. Kaiken varalta käyttöön on kuitenkin varattava käsidesiä.

4. Ehtoollisen jako: Seuraavassa on esiteltynä mahdollinen toimintamalli ehtoollisenviettoon, jota voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen.

Ehtoollinen jaetaan siten, että alttarikaiteelle asetetaan kertakäyttöiset tai aina käytön jälkeen pestävät liinat turvaetäisyyden päähän toisistaan. Ehtoollisen toimittaja jakaa siunatut leivät liinojen päälle ja kaataa siunatun viinin kunkin liinan kohdalla olevaan pikariin. Sen jälkeen hän vetäytyy taemmas.

Ehtoolliselle osallistuvat polvistuvat ehtoollisaineiden kohdalle tai nauttivat ehtoollisen seisaallaan polvistumatta, ja ehtoollisen toimittaja lausuu kaikille yhteisesti ensin ”Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu” (vast) ja sitten ”Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu” (vast). Sama toistetaan niin monta kertaa kuin tarpeellista.

Ehtoollisen nautittuaan seurakuntalainen laittaa kertakäyttöisen liinan alttarikaiteen ulkopuolella ehtoollisenjakopisteen välittömässä läheisyydessä olevaan roskakoriin. Suntio kerää jokaisen pöydän jälkeen pikarit pois alttarikaiteelta.

5. Muuta huomioitavaa

Pyhitettävien ehtoollisaineiden ei ole syytä olla alttarilla aivan suoraan papin tai avustajien edessä.

Ehtoollista vietettäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, etteivät ehtoollisaineet altistu virukselle ehtoollisen asettamisen tai jakamisen aikana. Intinktiota tai mallia, jossa pateeni kiertää kädestä käteen ja seurakuntalaiset itse ottavat leipänsä, ei tule ehtoollisenjaossa käyttää.

1,5 m turvaväli tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan koko ajan. Ehtoolliselle ei ole syytä jonottaa, ei liioin odottaa vuoroa tiiviissä ryhmässä. Käytännöistä on syytä viestiä selkeästi ennen ehtoollisenviettoa, ja jonkun on hyvä olla ohjaamassa seurakuntaa myös ehtoollisenvieton aikana. Suntioiden tulee tarkasti noudattaa hygieniamääräyksiä ehtoollisvälineitä käsitellessään ja pikareita pestessään.

Myös riskiryhmäläisiä saattaa olla osallistujien joukossa, ja siksi ehtoollisenvieton kaikissa kohdissa on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Näistä lähtökohdista käsin seurakunnan tulee miettiä omiin käytäntöihinsä ja tiloihinsa sopiva malli ehtoollisenvietolle. Kaikissa tiloissa, joissa ehtoollista normaalioloissa vietettäisiin, tämä ei välttämättä ole mahdollista. Myös sitä, kuinka usein ja missä tilanteissa ehtoollista vietetään, tulee harkita.

Jumalanpalvelusten striimaaminen

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän ytimessä. Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina 31.5.2020 asti. Jumalanpalvelus toteutetaan seurakunnan pääkirkossa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat.

Piispat ohjeistivat, että jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Striimaamista suositellaan jatkettavan myös 1.6.2020 jälkeen, koska esimerkiksi riskiryhmään kuuluvat eivät voi osallistua jumalanpalvelukseen kirkossa.

Käytettävissä olevin keinoin tarkoittaa, että striimaamiseen rohkaistaan, mutta se toteutetaan paikalliset olosuhteet ja resurssit huomioon ottaen. Tukeudutaan tässä myös radio- ja tv-jumalanpalveluksiin, tuomiokirkon virtuaalikirkkoon sekä muiden seurakuntien striimattuihin jumalanpalveluksiin lähialueella. Tällöin jumalanpalveluksessa tulee huomioida laajemmin alueen asukkaat.

Kolehdit jumalanpalveluksissa

Kolehtiohje 1.6.2020 alkaen

Vallitsevissa poikkeusoloissa 1.6. lähtien jumalanpalveluksissa saa olla paikalla rajoitettu määrä seurakuntalaisia. Kolehti kerätään paikalla olijoiden kesken. Rahankeräyslain mukaan kolehdin ke-räämisen ja mahdollisen sähköisellä välineellä tehdyn kolehtilahjoituksen on tapahduttava seura-kunnallisen tilaisuuden aikana ja siihen voivat osallistua vain paikalla olevat. Kirkkokolehteja ei voida kerätä verkon välityksellä tilaisuutta seuraavilta.

Kolehdit kerätään kolehtisuunnitelman mukaisesti. Verkossa lähetettävässä jumalanpalveluksessa voidaan kertoa, minkä tahon hyväksi kolehti kirkossa kerätään. On syytä todeta, että jumalanpal-velusta muualla seuraavat eivät voi osallistua kolehtiin. Jos kolehdin saavalla järjestöllä on rahan-keräyslupa, verkkolähetyksessä voidaan mainita, että järjestölle voi lahjoittaa sen rahankeräyslu-van puitteissa. Jos kolehtikohteelle ei ole keräyslupaa, verkkolähetyksessä ei voida mainita lahjoit-tamismahdollisuudesta. Vastuu keräysluvan tarkastamisesta on seurakunnalla.

Kolehdin keräämisessä ja käsittelyssä tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään hygieenisyyteen. Esi-merkiksi kolehtihaavin kierrättäminen kädestä käteen ei tule kysymykseen vaan kirkkotilasta riip-puen on käytettävä pitkävartista kolehtihaavia tai järjestettävä erillisiä keräyspisteitä. Suojakäsi-neiden käyttö kolehtia käsiteltäessä on suositeltavaa.

Kolehti striimatuissa jumalanpalveluksissa

Striimatuissa jumalanpalveluksissa ei voida lain mukaan kerätä kolehtia.  Seurakuntien on kuitenkin mahdollista edesauttaa sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden rahankeräystoimintaa, joilla on voimassa oleva rahankeräyslupa. Vetoamisen yhteydessä on aina kerrottava kyseisen toimijan rahankeräysluvan tiedot. Olennaista asiassa on, että kerätyt rahat tuloutuvat suoraan järjestön rahankeräystilille. Seurakunta ei siis saa ottaa varoja välissä hallintaansa. Rahat tulee kerätä ja käyttää sellaisiin käyttötarkoituksiin, jotka kyseessä olevan järjestön rahankeräyslupa mahdollistaa.

Seurakuntien on noudatettava kehotuksissaan kolehtisuunnitelmaa. Mikäli suunnitelmassa on kohteita, joilla ei ole keräyslupaa, kehotus on jätettävä antamatta tai kohdistettava toisaalle. Vastuu keräysluvan tarkastamisesta on seurakunnalla. Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan järjestön rahankeräystilille esimerkiksi järjestön nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Mikäli striimauksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus on aina ilmoitettava myös: 1) rahankeräyksen järjestäjä, 2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus sekä 3) lupanumero tai pienkeräysnumero. Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

Monelle kristilliselle järjestölle kolehtitulot ovat keskeinen tulonlähde ja toiminnan mahdollistaja. Niinpä poikkeusolot vaikuttavat rajusti niiden toimintaedellytyksiin. Siksi seurakuntien tulee mahdollisuuksiensa mukaan tukea sellaisia järjestöjä, joilla on rahankeräyslupa.

Arkkihiippakunta on määrännyt seurakunnille kaksi kolehtia hiippakunnallisiin tarkoituksiin. Seurakuntien on noudatettava striimattujen jumalanpalvelusten kehotuksissaan kolehtisuunnitelmaa.  Arkkihiippakunnalla ei ole voimassa olevaa rahankeräyslupaa. Aiemmin suositeltu kolehdinkeruu El Salvadorin kirkon tukemiseksi 29.3. ei ole mahdollista ja siirtyy siksi myöhempään seurakunnan päättämään ajankohtaan tai muuhun seurakunnan tilaisuuteen tilanteen normalisoiduttua. Tilitysohjeet löytyvät sivuiltamme.

Pyydämme, että seurakunnissa muistetaan El Salvadorin kirkkoa esirukouksin. Esirukousaiheet, piispa Medardo Gómez’in kirje ja tietoa keräyskohteista: https://www.arkkihiippakunta.fi/kalenteri/el-salvador-sunnuntain-kolehti/

Hautajaiset ja muut toimitukset (-31.5.2020 asti)

Tiivistetty ohje kirkollisista toimituksista (25.3.2020)

Kaikissa toimituksissa noudatetaan erityisen huolellista hygieniaa ja tilan suomien mahdollisuuksien mukaan riittävän suuria turvavälejä.

Pappi pukeutuu toimituksissa normaalisti albaan tai papin juhlapukuun ja korostaa kaikella toiminnallaan tilanteen arvokkuutta ja ainutlaatuisuutta poikkeusoloista huolimatta. Oman alban käyttö on suositeltavaa.

Virsikirjojen sijasta toimituksissa on syytä käyttää erillisiä monisteita tai kunkin omaa mobiililaitetta.

Kaste

Valtaosa kasteista siirtynee pandemian jälkeiseen aikaan. Seurakunnan on hyvä olla mahdollisuuksien mukaan yhteyksissä jäseniinsä, joille syntyy lapsia pandemian aikana, ja pyrkiä omalta osaltaan pitämään huolta, että lapset kuitenkin kastetaan.

Mikäli kaste halutaan poikkeusoloista huolimatta järjestää, perheen harkintaa on syytä kunnioittaa. Ensisijaisesti kaste järjestetään seurakunnan tiloissa ja mahdollisimman pienellä joukolla.

Kotikasteita järjestetään ainoastaan painavista syistä. Kotikasteissakin seurakunnan on kehotettava perhettä noudattamaan 10 hengen kiintiötä ja ottamaan huomioon riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.

Kastekaavasta käytetään tiivistä versiota. Ristinmerkki piirretään ilmaan kasvojen ja rinnan kohdalla. Kastevesi laitetaan maljaan kannusta toimituksen osana juuri ennen kastetta ja poistetaan maljasta heti kasteen päätyttyä. Käytetyt kuivausliinat siirretään välittömästi pestäviksi kuumassa lämpötilassa.

Seurakunnan tulee tiedottaa erillisen kastejuhlan järjestämisen mahdollisuudesta pandemia-ajan jälkeen.

Juhlaan voi kuulua hätäkasteen vahvistamisen tai kasteen vuosipäivän rukoushetken kaavaa mukaileva osuus.

Vihkiminen ja avioliiton siunaaminen

Valtaosa vihkimisistä ja avioliiton siunaamisista siirtynee pandemian jälkeiseen aikaan. Seurakunnan on mahdollisuuksien mukaan hyvä olla yhteyksissä vihkimisen tai avioliiton siunaamisen varanneisiin pareihin ja pitää omalta osaltaan huolta, ettei kirkollinen vihkiminen tai siunaus jää kokonaan toteuttamatta.

Mikäli vihkiminen tai siunaus halutaan poikkeusoloista huolimatta järjestää, parin harkintaa on syytä kunnioittaa. Tilaisuus voidaan järjestää seurakunnan tiloissa ja mahdollisimman pienellä joukolla.

Tilaisuuksissa on tärkeä huomioida turvavälit ja hygieniaohjeistus. Sormukset ja vihkiraamattu voidaan asettaa valmiiksi alttarikaiteelle tai muulle sopivalle paikalle niin, ettei pappi käsittele niitä toimituksen aikana lainkaan, vaan vihkipari ottaa ne siitä suoraan. Sormusrukous ja sormusten pujottaminen sormiin voidaan jättää myös kokonaan pois toimituksesta.

Hautaan siunaaminen

Siunaus tulee toimittaa niin pian kuin olosuhteet mahdollistavat. Tällä tuetaan kylmätilojen ja henkilöstön riittämistä tulevina viikkoina.

Siunaustilaisuuksiin annetusta kymmenen hengen osallistujakiintiöstä voidaan joustaa ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa vainajan lähiomaisia (leski, lapset, vanhemmat, isovanhemmat, lapsenlapset) on yli kymmenen. Lähiomaisten pääsy hautajaisiin on pyrittävä turvaamaan. Niin heidän kun muidenkin kohdalla on silti syytä korostaa osallistumiseen liittyviä riskejä ja noudattaa tiukkoja hygieniavaatimuksia sekä turvavälejä. Tavoitteena on aina mahdollisimman pieni joukko, eikä missän tapauksessa ole mahdollista järjestää tilaisuutta, jossa 10 henkilön maksimimäärästä poiketaan merittävästi.

Riskiryhmiin kuuluvien lähiomaisten osallistuminen siunaustilaisuuksiin tulisi lähtökohtaisesti toteuttaa etäyhteydellä.

Pappia, kanttoria ja suntiota ei lasketa kiintiöön kuuluviksi.

Seurakunnan tulee tiedottaa mahdollisuudesta järjestää muistotilaisuus pandemian jälkeisenä aikana, esimerkiksi uurnan laskun yhteydessä.

Tulee kiinnittää erityistä huomiota kappeleilla ja kirkossa työskentelevien työturvallisuuteen

Piispat: lähiomaiset voivat osallistua hautajaisiin (18.3.2020)

Kirkollisiin toimituksiin annettu kymmenen osallistujan enimmäismäärä on herättänyt paljon kysymyksiä. Erityisesti se on noussut esiin hautaan siunaamisten osalta. Tämä on ymmärrettävää, koska läheisen kuolema ja hautaan siunaaminen koskettavat surevia syvästi.

Osallistujarajoituksesta syntyi hämmennystä pitkälti siitä syystä, että valtion viranomaiset tulkitsivat kymmenen osallistujan rajaa 17.3. keskenään jossain määrin eri tavoin. Epäselvyyttä oli siitä, sovelletaanko kirkollisiin toimituksiin tartuntatautilakia vai kokoontumislakia ja mitä tästä poikkeusoloissa seuraa.

Asiaa on piispojen pyynnöstä käsitelty ministeriöiden kesken. Vallitsevaksi käsitykseksi on muodostunut, että kirkolla on asiassa mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, kunhan peruslinja pienestä tilaisuudesta säilyy.

Tällä perusteella piispat tarkentavat 16.3. seurakunnille antamaansa ohjetta. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan. Muilta osin piispojen aiempi linjaus jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista on edelleen voimassa.

Yleislinjana on edelleen enintään 10 hengen tilaisuus

Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. Piispat toivovat kaikkien ymmärrystä tälle tosiasialle.

Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

Muiden kirkollisten toimitusten osalta kukin piispa antaa hiippakunnassaan tarvittaessa yksittäistapauksissa ohjeita tässä kerrotun peruslinjan mukaisesti.

 

Seurakunnan hallinto

Seurakunnan hallinnon järjestäminen poikkeusoloissa (24.3.2020)

Kirkkohallituksen täysistunto on antanut tänään väliaikaisen määräyksen seurakuntien ja seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen hallinnosta poikkeusoloissa. Päätöksestä on tiedotettu kirkkohallituksen yleiskirjeellä nro 11/2020:https://evl.fi/documents/1327140/60545655/11_2020+Kirkkohallituksen+v%C3%A4liaikainen+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys+hallinnon+j%C3%A4rjest%C3%A4misest%C3%A4.pdf/b0afbbf5-6f68-e84c-a4c6-be23c20c86f5?t=1585057183596Kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto voidaan valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa kutsua koolle välittömästi. Valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on saapuvilla.Jos kirkkovaltuustoa tai yhteistä kirkkovaltuustoa ei saada koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttävät välitöntä päätöksentekoa, kirkkoneuvosto voi päättää kirkkohallituksen määräyksessä sanotut asiat. Ensisijaisesti kutsutaan valtuusto koolle. Valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on saapuvilla.Kirkkoneuvoston valtaa ei tässä vaiheessa siirretä kirkkoherralle.Väliaikaisesti otetaan käyttöön mahdollisuus sähköisen kokouksen järjestämiseen. Jos seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimielintä taikka kirkkohallitusta tai sen toimielintä ei saada koolle poikkeusoloissa, voidaan toimielimen kokous järjestää sähköisesti. Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.

Teams- tai Skype-kokoukset täyttävät sähköisen kokouksen vaatimukset.

Kirkkohallituksen määräys:

Kirkkohallitus on kirkkolain (1054/1993) 25 luvun 14 §:n 2 momentin 2, 3 ja 5 kohdan nojalla, sellaisena kuin ne ovat laissa 1498/2015, antanut seuraavan väliaikaisen määräyksen:

1 §

Sen estämättä, mitä kirkkojärjestyksen (1055/1993) 8 luvun 5 §:n 2 momentissa ja kirkkolain 11 luvun 11 §:ssä säädetään, kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto voidaan valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa kutsua koolle välittömästi. Valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on saapuvilla.

Jos kirkkovaltuustoa tai yhteistä kirkkovaltuustoa ei saada koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttävät välitöntä päätöksentekoa, kirkkoneuvostolla tai yhteisellä kirkkoneuvostolla on oikeus päättää niistä asioista, jotka koskevat seurakunnan tai seurakuntayhtymän hallinnon järjestämistä, ohje- tai johtosääntöä, toimivallan siirtämistä, talousarviota ja veroja sekä muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä asioista.

Kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston on mahdollisimman pian saatettava 2 momentissa tarkoitetut päätökset valtuuston päätettäviksi. Kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston päätös on voimassa, kunnes valtuusto on päättänyt asiasta.

2 §

Jos seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimielintä taikka kirkkohallitusta tai sen toimielintä ei saada koolle poikkeusoloissa, voidaan toimielimen kokous järjestää sähköisesti. Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä.

Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.

3 §

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä maaliskuuta 2020 ja on voimassa yhtä kauan kuin valtioneuvoston asetuksella on säädetty valmiuslain II osan mukaisten toimivaltuuksien soveltamisesta, jollei toisin päätetä.  Päätös on kuitenkin voimassa enintään 31 päivään elokuuta 2020 saakka.

Työn uudelleen organisointi, etätyö ja lomautukset

Lomautukset seurakunnissa (23.3.2020)

Kirkkoa tarvitaan nyt ja meillä on myös lakisääteinen velvollisuus henkiseen huoltoon poikkeusoloissa. Arkkihiippakunnan seurakuntia kehotetaan nyt organisoimaan työtä uudelleen. Muuttuneessa tilanteessa on tarpeen arvioida, mihin seurakuntien työntekijöitä poikkeusoloissa erityisesti tarvitaan. Missä on suurin hätä? On todennäköistä, että joudumme myös liikuttamaan työntekijöitä myös yli seurakuntarajojen, kun tilanne vaikeutuu.Työn uudelleen organisointi vaati johtajuutta, luovuutta ja luottamusta työyhteisössä. Työnantaja voi työnjohto- ja valvontaoikeutensa perusteella määrätä paikasta, jossa työ- ja virkatehtävät suoritetaan, ellei työsopimuksessa ole rajoitettu tätä työnantajan oikeutta. Työnantaja voi myös yksipuolisesti tehdä töiden asianmukaisen järjestelyn kannalta tarpeellisia muutoksia tehtäviin sekä järjestellä työtehtäviä ja työaikoja siten, että työt tulevat tehdyksi myös muuttuneissa olosuhteissa.Selvää on, että talouden taantuma tulee aikanaan aiheuttamaan selvän tulojen alenemisen seurakuntatalouksille. Seurakunnat ovat myös lähtökohdiltaan erilaisissa tilanteissa. Seurakunnat eivät kuitenkaan kohtaa akuuttia kassakriisiä koronaviruksen vuoksi, vaan taloudelliset haasteet syvenevät vasta myöhemmin. Siksi seurakuntia rohkaistaan tässä kriisitilanteessa turvaamaan kirkon henkilöstön toimeentulo ja kantamaan tilanteessa yhteiskuntavastuuta. Lomauttamisen tulee tässä kohdin olla viimeinen vaihtoehto.Tavoitteena on nyt tukea ihmisiä kriisitilanteessa sekä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia.

KiT ohjeistaa seurakuntia seuraavasti:

KiT on käynyt kirkon pääsopijajärjestöjen kanssa keskusteluja seurakuntien paineista lomauttaa työntekijöitään toimintojen keskeyttämisen vuoksi. KiT kiinnittää seurakuntien huomiota siihen, että poikkeusoloista huolimatta kirkon virka- ja työehtosopimukset on voimassa ja niitä on noudatettava. Lomautukset tulisi KiT:n näkemyksen mukaan pyrkiä pitämään mahdollisimman vähissä.

Niiden sijasta tulisi voida joustavasti sopia viranhaltijoiden tai työntekijöiden tehtävien muokkaamisesta. Lisäksi voidaan käyttää vuosilomia, lomarahavapaita, työaikakorvauksia tai työaikapankkivapaita tai hakemuksesta myöntää virka-/työvapaita, siten kuin kirkon virka ja työehtosopimuksista niistä määrätään. Jos lomauttaminen on kuitenkin tarpeen, kirkon yhteistoimintasopimusta ja sen tuta-menettelyä koskevia määräaikoja on noudatettava.

Jos viranhaltijat/työntekijät haluavat olla poissa henkilökohtaisista syistä esim. lapsen hoitaminen kotona koulujen sulkemisen vuoksi ja anovat virka-/työvapaata, olisi menettelyjen oltava mahdollisimman yhdenmukaisia.

Tukea etätyön ja poikkeusolojen käytäntöihin seurakunnissa (20.3.2020)

Poikkeusoloissa seurakuntien toiminnassa ja työjärjestelyissä huomioidaan viranomaisten ja kirkkohallituksen antamat ohjeet. Poikkeusoloissa normaaliajan työkäytännöt eivät ole yleensä mahdollisia. Poikkeusolot edellyttävät joustamista sekä työnantajan että työntekijän toimissa. Korona-viruksen aikana seurakuntien työntekijöitä kehotetaan työskentelemään etätyössä ja välttämään mahdollisimman paljon lähikontakteja.

Etätyö ja työskentely poikkeusoloissa

Seurakuntien tilojen käyttö verenluovutustilaisuuksiin (19.3.2020)

Seurakuntia suositellaan edelleen luovuttamaan tilojaan Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun käyttöön. Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Aluehallintoviraston lausunnon mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään ja SPR:n Veripalvelun annetaan käyttää toimintaan sopivia tiloja tätä tarkoitusta varten. On kuitenkin syytä selvittää mahdollisuudet järjestää verenluovutustilaisuudet siten, ettei niihin samassa välittömässä tilassa osallistu yhtäaikaisesti yli 10 henkilöä.

Kriittiset ammatit (19.3.2020)

Valtioneuvoston kanslia on listannut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset ammatit. Listalla mainitaan henkisen kriisinkestävyyden kannalta myös kirkon ja seurakuntien työntekijät osin. Tämän tulkitaan tarkoittavan hengellisen työn työntekijöitä ja näiden tehtävissään tarvitsemia tukipalveluita.

Lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yhteiskunnan-toiminnan-kannalta-kriittisten-alojen-henkilosto?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_groupId=10616

Virastojen aukiolo (19.3.2020)

Kirkkoherranvirastojen osalta rohkaisemme siihen, että virastot ovat nyt fyysisesti kiinni ja ihmisiä palvellaan puhelimitse ja sähköisesti.

Virastojen ollessa kiinni eivät pöytäkirjat voi olla nähtävillä kirkkoherranvirastossa. Tällöin suositellaan, että ilmoitustaululle tulevassa kuulutuksessa todetaan pöytäkirjan olevan nähtävillä seurakunnan nettisivuilla.