Ennakointi ja toimintatavat seurakunnissa
Varautuminen ja osaaminen luovat perustan toiminnalle kriiseissä.
Valmiussuunnittelu, kriisiviestintäsuunnitelma, yhteistyö viranomaisten kanssa, turvallisuuskäytännöt ja säännöllinen kriisi- ja turvallisuusosaamisen päivittäminen luovat perustan seurakunnan kriisitoimille. Ne varmistavat tilanteenmukaisen toiminnan, vahvistavat toimintakykyä ja tukevat kriisistä selviytymistä.
Kirkon ja seurakuntien kaiken toiminnan lähtökohta on huolenpito osallistujien ja henkilöstön turvallisuudesta kaikissa tilanteissa. Turvallisuus on kokonaisvaltaista kokemusta ja konkreettista vaarojen ja uhkien poissaoloa.
Mahdollisia kriisejä seurakunnassa ovat esimerkiksi onnettomuudet, mainekriisit, kuolemantapaukset, tulipalot, tuhotyöt, tietoverkkohyökkäys, häirintä, väkivalta, rikos tai rikosepäily tai laajempi poikkeus- tai hätätila. Myös läheltä piti tilanteet ovat kriiseihin rinnastettavia tilanteita ja voivat laukaista reaktioita.
Kirkkoherra tai kirkkoherran sijainen johtaa seurakunnan toimia kriiseissä. Seurakunnan valmiussuunnitelma ja sen toimintakäytännöt luovat raamit toiminnalle kriiseissä.
Kriisin tai auttamistilanteen jälkeen seurakunnassa läpikäydään tapahtunutta ja toimintaketjuja, tehdään tarvittavia päivityksiä omiin käytäntöihin ja huolehditaan henkilöstön jaksamisesta. Kriisissä tai auttamistyössä olleille tarjotaan jälkipurku-keskustelun mahdollisuutta, jossa käsitellään kriisin tai vaikean tilanteen herättämiä kokemuksia ja tunteita. Jälkipurkuohjaajia voi tiedustella tuomiokapitulista tai työterveydestä.
Lisätietoa:
- Kriisit ja varautuminen sivusto (evl): Kriisit ja varautuminen
- Turvallinen seurakunta suositukset: Turvallinen seurakunta – EVL Plus
- Valmius ja varautuminen seurakunnassa: Valmius ja varautuminen – EVL Plus
- Seurakunnan valmiussuunnitelman laatiminen: S I S Ä L L Y S
- Epäasialliseen käytökseen puuttuminen: Epäasiallinen kohtelu – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto
- Epäasiallisen käytöksen tilanteissa ja häirintäyhteyshenkilöt (arkkihiippakunta):