Pastoraalikoulutus

 

I Voimassaoloaika

 

Tämä ohje on hyväksytty tuomiokapitulissa 15.10.2003 ja se on voimassa toistaiseksi. Opetussuunnitelman sisältö on luonteeltaan pysyvä.

 

II Yleistä tutkinnon suorittamisesta

 

Pastoraalitutkinnon vaatimukset perustuvat piispainkokouksen 13.9.2000 ja 13.9.2005 tekemiin päätöksiin. Tutkinnon suorittamista ohjaava opetussuunnitelma on laadittu hiippakuntien tuomiokapitulien ja Kirkon koulutuskeskuksen yhteistyönä. Pastoraalitutkinnon tavoitteena on, että pappi tai lehtori syventää teologista tietämystään ja osaa soveltaa sitä kirkon työssä. Tutkinnon laajuus on 34 opintopistettä (op). Se sisältää seuraavat opintokokonaisuudet:

 

1.            Raamattutieto (4 op)

2.            Kirkon tunnustus (4 op)

3.            Kirkon hallinto (4 op)

4.            Raamattu, tunnustus ja julistus (4 op)

5.            Jumalanpalveluselämä (4 op)

6.            Sielunhoito (4 op)

7.            Kristillinen kasvatus (4 op)

8.            Seurakunta työyhteisönä (4 op)

9.            Saarnanäyte (1 op)

10.          Opetusnäyte (1 op)

 

Tutkinnon suorittamisen alussa opiskelija esittää selvityksen perehdyttämisohjelman suorittamisesta ja laatii tutkintoa koordinoivan hiippakuntadekaanin kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Ellei tutkinnon suorittajaa ole voitu perehdyttää piispainkokouksen hyväksymän ohjelman mukaisesti eikä hänellä niin muodoin ole vastaavaa todistusta (ennen 1.7.2001 papiksi tai lehtoriksi vihityt), hänen on sovittava korvaavasta tehtävästä hiippakuntadekaanin kanssa.

Suunnitelmaa tehtäessä ja eri opintokokonaisuuksien suoritusvaihtoehtoja valittaessa otetaan huomioon opiskelijan lähtökohdat, aikaisemmat opinnot ja ammatilliset kehitystarpeet. Tavoitteena on, että oppimisessa korostuvat vuorovaikutuksellisuus, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys, mihin lähijaksoon painottuvat suoritustavat (A) antavat mahdollisuuden. Opintosuunnitelmakaavakkeen voi pyytää toimistosihteeri Sinikka Strömbergiltä sinikka.stromberg@evl.fi, (02) 2797 025) tai kopioida arkkihiippakunnan kotisivuiltaosoitteesta www.arkkihiippakunta.fi

 

Pastoraalitutkinnon suorittamisen 1.6.2012 jälkeen aloittavat kokoontuvat 4.9.2012 klo 11.30 tuomiokapituliin, jossa hiippakuntadekaanin kanssa neuvotellen tarkistetaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ja keskustellaan tutkintoon liittyvistä kysymyksistä. Tilaisuus alkaa lounaalla ja siihen tulee ilmoittautua toimistosihteeri Sinikka Strömbergille viimeistään 20.8.2012. Samaan päivämäärään mennessä hänelle toimitetaan myös HOPS siihen liittyvine perehdyttämisraportteineen.

 

Opintokokonaisuudet 1-3 järjestää arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Opintosuunnitelmaan kirjatusta suorittamistavasta voi myöhemmin poiketa vain perustellusta syystä, josta on erikseen neuvoteltava hiippakuntadekaanin kanssa. Tuomiokapitulin 3.10.2001 tekemän päätöksen mukaisesti ensisijainen suorittamistapa on sellainen, johon sisältyy lähijakso (vaihtoehto A).

 

Arkkihiippakunnassa kurssit toteutetaan siten, että keväällä 2012 on yksi kurssi ja syksyllä 2012 yksi kurssi. Suorittajan on kuitenkin mahdollista ilmoittautua myös Helsingin ja Espoon hiippakuntien järjestämille pastoraalikursseille, joille luonnollisesti otetaan ensisijassa kummankin hiippakunnan omia pappeja. Jokainen hiippakunnallinen kurssi järjestetään joka lukukausi jossakin kolmesta sopimushiippakunnasta.

 

Opintokokonaisuus 1 on suoritettava ennen opintokokonaisuutta 4 ja opintokokonaisuus 3 ennen opintokokonaisuutta 8.

 

Opintokokonaisuudet 4-8 järjestää Kirkon koulutuskeskus, joka antaa näiden ilmoittautumisesta ja suoritustavoista tarkemmat ohjeet (www.sakasti.fi -> Koulutus -> Henkilöstökoulutus 2012 ->Kirkon koulutuskeskuksen ja KKH:n koulutukset).

Opintokokonaisuudet voidaan suorittaa joko lähi- (A) tai etäopiskeluun (B) painottuvina vaihtoehtoina, kuitenkin siten, että lähijakso sisältyy vähintään kolmeen opintokokonaisuuteen.

 

Hyväksytyt opintokokonaisuudet ja näytteet arvostellaan kukin asteikolla 1-2 (1 - 1,25 - 1,50 - 1,75 - 2).

 

 

III Opetussuunnitelma

 

1. Raamattutieto (4 op)

 

Opintokokonaisuus on suoritettava ennen opintokokonaisuutta 4 (Raamattu, tunnustus ja julistus).

 

Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija

- syventää raamatuntuntemustaan

- kehittää Raamatun soveltavaan käyttöön liittyviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan

- raamatuntuntemus, painopiste kokonaisuuksien hahmottamisessa ja soveltavan otteen kehittämisessä

- eksegetiikka ja homiletiikka, painopiste Raamatun tekstin analysoinnissa ja sitä tukevaan kirjallisuuteen perehtymisessä

- ajanhistoria, VT:n ja UT:n teologia

- Raamattu kirkon kirjana

 

A. (ensisijainen suoritustapa)

Opiskelija suorittaa osiot 1 ja 2 hiippakunnallisella pastoraalikurssilla, johon kuuluu kaksi lähijaksoa ja etätyöskentelyä.

1) Raamatuntuntemuksen osio (2 op)

Opiskelija lukee Uuden testamentin ja olennaisia osia Raamatusta kursorisesti läpi, jonka yhteydessä hän apukirjallisuutta hyödyntäen kiinnittää huomiota Raamatun eri kirjojen sisältöön sekä Raamatun keskeisiin temaattisiin kokonaisuuksiin. Osio voidaan suorittaa kirjallisesti, suullisesti tai seminaarina suorituksen vastaanottajan tarkemmin määräämällä tavalla.

 

2) Eksegeettinen ja homileettinen osio (2 op)

Opiskelija analysoi jonkin lähiajan työtehtävään liittyvän raamatuntekstin tai vastaavan alkukielellä ja erikseen sovittavan kirjallisuuden avulla, laatii kirjallisen analyysin ja saarnan, kasuaalipuheen, rukoushetken puheen tai raamattutunnin. Tulosten tarkastelu tapahtuu suorituksen vastaanottajan kanssa henkilökohtaisesti tai seminaariryhmässä.

 

B. (korvaava suoritustapa)

Opiskelija suorittaa kirjatenttinä osiot 1 ja 2. Eksegeettis-homileettisessa osiossa opiskelija tenttii alkukielellä yhden Uuden testamentin kirjan ja sen kommentaarin sekä yhden teoksen seuraavista tai muuta erikseen sovittavaa kirjallisuutta (teologisessa tiedekunnassa aiemmin tentittyä teosta ei kuitenkaan saa valita):

-         Rudolf Smend, Vanhan testamentin synty. Yliopistopaino, Helsinki 1989. 190 s.

-         Matti Myllykoski & Arto Järvinen (ed.), Varhaiskristilliset evankeliumit. Yliopistopaino, Helsinki 1997. 366 s.

-         Eduard Lohse, Uuden testamentin synty. Gaudeamus, Mänttä 1986, 197 s.

-         Kari Kuula, Paavali – kristinuskon ensimmäinen teologi. Edita, Helsinki 2001. 443 s.

 

 

Vaihtoehto A: dosentti Kalervo Salo (@evl.fi) ja Hannu Saloranta (@evl.fi)

Vaihtoehto B: pappisasessori Pertti Ruotsalo

 

 

2. Kirkon tunnustus (4 op)

 

Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija

- tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoja ja niiden teologiaa

- kykenee soveltamaan tunnustuskirjojen teologiaa toimiessaan pappisvirassa

 

- tunnustuskirjojen syntyhistoria

- tunnustuskirjojen teologian pääpiirteet

- yksityiskohtaisempi perehtyminen tunnustuskirjojen keskeisimpiin teemoihin

- tutustuminen muutamiin tärkeisiin ekumeenisiin asiakirjoihin

- ajankohtaista keskustelua kristinuskon sisältökysymyksistä

 

Vaihtoehto A tai B:

A. (ensisijainen suoritustapa)

Opiskelija perehtyy hiippakunnallisella pastoraalikurssilla tunnustuskirjojen keskeiseen sisältöön, ajankohtaisiin ekumeenisiin asiakirjoihin ja erikseen valittuun kirjallisuuteen sekä tekee näitten pohjalta etätehtäviä. Sen lisäksi hän osallistuu lähijaksoille (1+2 pv), joilla keskeisiä teologisia teemoja käsitellään yksityiskohtaisemmin.

B. (korvaava suoritustapa)

Opiskelija tenttii tunnustuskirjat, sen kommentaarin ja ekumeenisia asiakirjoja (kirjallisuusosiot a, c, d, yhteensä n. 900 sivua). Tentti voidaan korvata esseellä (15-20 s.). Tästä vaihtoehdosta on erikseen sovittava tentaattorin kanssa.

 

a) Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Jyväskylä 1998 (Augsburgin tunnustus, Lutherin Vähä katekismus ja Lutherin Iso katekismus, 154 s.).

b) Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi 1999. Helsinki 2000 (107 s.).

c) Gassmann G. & Hendrix S., Johdatus luterilaiseen tunnustukseen (260 s.) tai Gunther Wenz, Theologie der Bekenntnisschriften der evangelisch-lutherischen Kirche I, München & Berlin 1996 ja II, München & Berlin 1998 (soveltuvin osin, yht. n. 220 s.).

d) Ekumeeninen työkirja. Kirkkojen tekstejä 1973-1997. Toim. Risto Saarinen. Studia missiologica et oecumenica Fennica 59. Helsinki 1998 (s. 9-17, 114-169 ja 255-264, yht. 74 s.)

 

Vaihtoehto A: hiippakuntadekaani Timo Tavast (@evl.fi)

Vaihtoehto B: hiippakuntadekaani Timo Tavast (@evl.fi)

Opintokokonaisuus on suoritettava ennen opintokokonaisuutta 8 (Seurakunta työyhteisönä).

 

Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija

- tuntee kirkon ja seurakunnan toimintaa säätelevää kirkkolakia ja muuta normistoa

- kykenee toimimaan pappisvirassa säädösten edellyttämällä tavalla ja selviytyy hänelle annettujen hallinnollisten tehtävien suorittamisesta

- perehtyminen kirkkolakiin, kirkkojärjestykseen ja kirkon vaalijärjestykseen

- perehtyminen seurakunnan, hiippakunnan ja kirkon hallintoon sen eri tasoilla

- perehtyminen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon seurakunnan hallinnossa

- kokouskäytännön hallinta

 

Vaihtoehto A, B tai C:

A.(ensisijainen suoritustapa)

Opiskelija suorittaa hiippakunnallisen kurssin (3 pv) tehtävineen, joihin sisältyy tutustuminen kirkkolakiin, kirkkojärjestykseen ja kirkon vaalijärjestykseen (yhteensä n. 450 sivua) sekä käytännöllinen tentti. Lähijaksoilla (1 + 2 pv) perehdytään kirkon ja seurakunnan hallintoon, kokoustekniikkaan, asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä suoritetaan näihin liittyviä harjoituksia.

B. (korvaava suoritustapa)

Opiskelija tenttii kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen (450 s.), perehtyy sekä kirjallisuuden avulla että käytännössä seurakunnan hallintoon, laatii kirjallisen raportin ja keskustelee tuloksista lakimiesasessorin kanssa.

C.(korvaava suoritustapa)

Opiskelija tenttii kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen (yhteensä n. 450 sivua) sekä kirkon hallintoa käsittelevää kirjallisuutta (yhteensä n. 200 sivua)

 

- Kirkkolainsäädäntö 2004.Toim. Halttunen, Pihlaja & Voipio. Helsinki 2004.

- Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus, Kirkon sopimusvaltuuskunta (myös: www.evl.fi/kkh/heo/)

- Lilja, Jussi, Seurakunnan hallinto, 2. painos. Kirkkohallitus. Helsinki 2004. 

Yksi seuraavista tai vastaava:

- Kansanen, Anneli, Neuvottelu- ja kokoustaito. Porvoo, Helsinki, Juva 1999 (170 s.).

- Loimu, Kari, Yhdistystoiminnan käsikirja, Helsinki 2000 (406.s., kokoustekniikkaa käsittelevä osa).

- Loimu, Kari, Järjestö- ja kokoustieto, 2p. Jyväskylä 1998 (206 s.).

- Lehkonen Raimo, Kokous ja neuvottelu kunnassa. Opas kunnalliseen kokous- ja neuvottelumenettelyyn. Tampere 1997 (133 s.).

 

Vaihtoehto A: lakimiesasessori Ritva Saario (@evl.fi) ja notaari Heikki Hämäläinen (@evl.fi)

Vaihtoehdot B ja C: lakimiesasessori Matti Mäkinen (@evl.fi)

 

 

 

4.            Raamattu, tunnustus ja julistus (4 op)

5.            Jumalanpalveluselämä (4 op)

6.            Sielunhoito (4 op)

7.            Kristillinen kasvatus (4 op)

8.            Seurakunta työyhteisönä (4 op)

 

Näistä opintokokonaisuuksista vastaa Kirkon koulutuskeskus, joka antaa tarkemmat ohjeet sekä näistä että pastoraalitutkinnon suorittamisesta ulkomailla (www.sakasti.fi, Kirkon henkilöstökoulutus 2012).

Saarna- ja opetusnäyte toteutetaan aidoissa seurakunta- ja opetustilanteissa. Pastoraalitutkinnon suorittajan opintosuunnitelmaa (HOPS) laadittaessa painotetaan näytteiden laatua, jolloin korostetaan suunnittelua, hyvää valmistautumista ja toteutusta. Saarna- ja opetusnäyte ajoitetaan tutkinnon suorittamisen loppuvaiheeseen.

 

Näytteiden tavoitteena on arvioida pastoraalitutkinnon suorittajan saavuttama kyky ja taito näytteiden alaan liittyvissä työtehtävissä. Saarna- ja opetusnäytteiden suorittamisen tarkka ajankohta ja suoritustilanne sovitaan näytteen vastaanottajan kanssa.

 

9. Saarnanäyte (1 op)

 

Saarnanäytteen tavoitteena on osoittaa pastoraalitutkinnon suorittajan osaaminen sananjulistamiseen liittyvissä tehtävissä.

 

Näytteen antaminen edellyttää opintokokonaisuuksien 1-2 ja 4-5 suorittamista. Saarna pidetään näytteen vastaanottajan määräämällä tavalla ja sen pitämisestä sovitaan hänen kanssaan hyvissä ajoin. Saarnan tulee vastata seurakunnan pääjumalanpalveluksen saarnaa.

 

Saarnaa valmistettaessa analysoidaan tekstin sisältö ja merkitys Raamatun tutkimuksen, kirkon opin, kirkkovuoden ja julistuksen näkökulmasta (n. 2-3 sivua). Näytteeseen sisältyy mainitun kirjallisen analyysin lisäksi saarnan kirjallinen versio ja saarnan pitäminen. Analyysi toimitetaan vastaanottajalle viikkoa ennen näytettä ja saarna ennen tilaisuutta. Saarnaaja voi toimia myös liturgina.

 

Saarnan jälkeen käydään arviointi- ja palautekeskustelu sen sisällöstä sekä valmistukseen ja toteutukseen liittyvistä kysymyksistä. Saarnanäytteenä arvioidaan em. kokonaisprosessi (ks. alempaa liitettä Pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksien arviointikriteerit).

 

Pappisasessorit Tapani Erämaja(@evl.fi) ja Pertti Ruotsalo (@evl.fi) sekä tuomiorovasti Heimo Rinne (@evl.fi).

 

Opetusnäytteen tavoitteena on osoittaa pastoraalitutkinnon suorittajan kyky ja taito opettamiseen liittyvissä tehtävissä.

 

Näytteen antaminen edellyttää opintokokonaisuuden 7 (Kristillinen kasvatus) suorittamista. Opetusnäyte annetaan näytteen vastaanottajan määräämällä tavalla lasten, nuorten tai aikuisten opetustilanteessa. Näytteeksi kannattaa valita luontevasti pastoraalitutkinnon suorittajan omaan työhön kuuluva opetustilanne.

 

Näytteen antamisesta sovitaan sen vastaanottajan kanssa hyvissä ajoin. Opetusnäytteeseen sisältyy sen pohjana oleva kirjallinen suunnitelma, joka toimitetaan vastaanottajalle viikkoa ennen opetustilannetta. Suunnitelmaan kirjataan opetustilanteen tavoite, toteutustapa, keskeiset sisällöt ja lyhyt kuvaus opetustilanteen kulusta.

Opetusnäytteen jälkeen käydään arviointi- ja palautekeskustelu näytteen suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta. Opetusnäytteenä arvioidaan em. kokonaisprosessi (ks. alempaa liitettä Pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksien arviointikriteerit).

 

Pappisasessorit Tapani Erämaja (@evl.fi) ja Pertti Ruotsalo (@evl.fi) sekä tuomiorovasti Heimo Rinne (@evl.fi).

 

IV Pastoraalipubliikki

 

Suoritettuaan kaikki pastoraalitutkinnon osiot opiskelija voi ilmoittautua pastoraalipubliikkiin. Se järjestetään tuomiokapitulin istunnon yhteydessä ja siinä annetaan tutkintotodistus. Publiikkiin ilmoittaudutaan kirjallisesti notaari Nils-Erik Hellmanille noin kuukautta ennen publiikkipäivää. Tarkemmat ajankohdat ja ilmoittautumispäivämäärät selviävät tuomiokapitulinkiertokirjeistä ja arkkihiippakunnan kotisivuilta. Tilaisuutta varten pukeudutaan papin juhlapukuun (ks. kiertokirje 2322/28.11.2001, joka on luettavissa myös kotisivuilla).

 

 

Pastoraalitutkinnon opintokokonaisuuksien arviointikriteerit

Yleistä

* Jokaisesta opintokokonaisuudesta annetaan arvosana asteikolla 1-2.

* Arvosanalla arvioidaan opiskelijan oppimisprosessia kokonaisuutena.

* Arvosanan määräytymiseen vaikuttavat myös kirjallisuuskuulustelu ja/tai etätyöskentely, mikäli opintokokonaisuuteen sellaisia sisältyy.

* Arvosanaa määriteltäessä painotetaan opiskelijan osallistumista opintokokonaisuuden sisällön ja tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn siten kuin kunkin opintokokonaisuuden kohdalla edellytetään. Tällöin otetaan huomioon opiskelijan

-tiedolliset ja taidolliset lähtökohdat

-yleinen asenne opiskelua kohtaan

-opiskeluaktiivisuus

* Opintokokonaisuuden arvosana määritetään siten, että sekä osallistuminen opintokokonaisuuden sisällön ja tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn että mahdollinen kirjallisuuskuulustelu ja/tai etätyöskentely arvioidaan erikseen arvosanoilla 1-2. Kokonaisarvosanaa annettaessa edellinen painottuu jälkimmäiseen nähden suhteessa 3:2. Mikäli opintokokonaisuuden toteutuksessa etä- tai vastaavalla työskentelyllä on keskeinen osuus, siitä annettu arvosana painottuu vastaavalla tavalla opintokokonaisuuden kokonaisarvosanaa määritettäessä.

 

Kriteerien sisältö muodostaa jatkumon siten, että ylempään arvosanaan edellytetään aiempien arvosanojen mukainen osaaminen.

 

Passiivinen läsnäolo tai tavoitteiden vastainen aktiivisuus, ei merkkejä oppimisprosessista.

Epätasainen, tilannesidonnainen tavoitteiden suuntainen aktiivisuus, oppimisprosessin hahmotus ulkokohtaista ja jäsentymätöntä.

Työskentely aktiivista ja tavoitteiden suuntaista, pyrkimys oppimisprosessin ylläpitoon.

Hyvä tavoitteiden suuntainen aktiivisuus, kriittinen ja arvioiva oppimisprosessi.

Kiitettävä tavoitteiden suuntainen aktiivisuus, luova ja kehittävä oppimisprosessi.

 

Hylätty Kirjallisuutta ei ole luettu tai etätyöskentelyä ei ole suoritettu asianmukaisella tavalla.

Opiskeltavan aineiston joidenkin keskeisten asioiden auttava osaaminen.

Opiskeltavan aineiston keskeisten asioiden edellistä laajempi, ulkokohtainen osaaminen.

Opiskeltavan aineiston laaja-alainen ja jäsentyneempi mutta ei sisäistetty osaaminen.

Opiskeltavan aineiston kriittinen ja arvioiva osaaminen.

Opiskeltavan aineiston persoonallinen, soveltava ja luova osaaminen.

 

Saarna- ja opetusnäytteen arviointi

 

 

Saarnanäytteen tavoitteena on osoittaa pastoraalitutkinnon suorittajan kyky ja taito sananjulistamiseen liittyvissä tehtävissä.

 

Saarnan jälkeen käydään arviointi- ja palautekeskustelu sen sisällöstä sekä valmistukseen ja toteutukseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelun aluksi pastoraalitutkinnon suorittaja arvioi itse omaa saarnaansa ja sen valmistusprosessia.

Arviointikeskustelun jälkeen näytteen vastaanottaja antaa suorituksesta todistuksen pastoraalitutkinnon suorittajalle sekä ilmoittaa näytteen arvosanan myös notaari Nils-Erik Hellmanille.

 

Saarnanäytteenä arvioidaan kokonaisprosessi, joka sisältää sekä saarnan valmistamisen että sen pitämisen. Olennainen osa arviointia on pastoraalitutkinnon suorittajan tekemä itsearviointi. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

Saarnan teologia: Keskeisiä arviointikohteita ovat tekstin kirjallinen analyysi ja saarnan sisältö. Kyettiinkö hyödyntämään Raamatun tekstin keskeistä sisältöä relevantilla tavalla? Saarnattiinko olennaisista teologisista kysymyksistä? Huomioitiinko kirkkovuoden ajankohta ja saarna osana messun kokonaisuutta? Sisälsikö saarna opillisesti arveluttavia näkemyksiä?

Viestinnällisyys: Keskeisiä arviointikohteita ovat julistajan vakuuttavuus, vuorovaikutus seurakunnan kanssa sekä äänenkäyttö ja ilmaisu.

Kontekstuaalisuus: Keskeinen arviointikohde on saarnan toimivuus toteutetussa tilanteessa. Kyettiinkö soveltamaan kristillisen uskon keskeistä sisältöä relevantilla ja kontekstin edellyttämällä tavalla? Oliko saarna ajankohtainen? Vastasiko se kuulijakunnan kysymyksiä / tarpeita? Huomioitiinko ympäristö?

Saarna on selkeä, hyvin jäsennelty ja johdonmukainen ja ottaa huomioon kuulijoiden tilanteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ilmaisu on elävää ja kiinnostavaa. Saarna on persoonallinen ja luova ja se ilmentää syvällistä teologista ajattelua. Saarnan valmistukseen sisältynyt analyysi on perusteellinen ja kiinnittää kiitettävällä tavalla huomiota olennaiseen teologiseen sisältöön.

Saarna on selkeä, jäsennelty ja johdonmukainen ja kiinnittää huomiota kuulijoiden tilanteeseen. Ilmaisu on luontevaa ja toimivaa. Saarna on persoonallinen ja ilmentää teologista ajattelua. Saarnan valmistukseen sisältynyt analyysi on toimiva ja kiinnittää huomiota olennaiseen teologiseen sisältöön.

Saarna on jäsennelty ja johdonmukainen ja vuorovaikutukseen pyrkivä. Ilmaisu on toimivaa. Saarnassa on persoonallisia piirteitä ja siinä hyödynnetään relevanttia teologista aineistoa. Saarnan valmistukseen sisältyneessä analyysissä kiinnitetään huomio olennaisiin teologisiin havaintoihin.

Saarna on johdonmukainen, mutta vuorovaikutuksesta ja ilmaisusta puuttuu luontevuus. Saarnassa hyödynnetään kapea-alaisesti teologista aineistoa. Saarnan valmistukseen sisältyneessä analyysissä huomioidaan keskeisiä teologisia kysymyksiä, mutta niistä ei muodostu johdonmukaista kokonaisuutta.

Saarnassa pyritään johdonmukaisuuteen, mutta kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa. Ilmaisu vaikeuttaa saarnan kuulemista. Saarnan teologia on niukkaa ja se esitetään lähinnä sitaatteina tunnettujen teologien kirjoituksista. Saarnan valmistukseen sisältyneessä analyysissä keskeiset teologiset kysymykset käsitellään pintapuolisesti eikä esityksestä muodostu johdonmukaista kokonaisuutta.

Saarnasta puuttuvat tarkoitus ja tavoite sekä johdonmukainen suunnitelma. Se ei ota huomioon kuulijaa. Saarnan teologia on lähinnä joidenkin yksityiskohtien esittelyä tai se on jopa kirkon opin vastainen. Analyysi on niukka ja puutteellinen eikä tue saarnan valmistusta.

 

 

Opetusnäytteen tavoitteena on arvioida pastoraalitutkinnon suorittajan saavuttama kyky ja taito opettamiseen liittyvissä tehtävissä.

Opetusnäytteen jälkeen käydään arviointi- ja palautekeskustelu näytteen suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta. Keskustelun aluksi pastoraalitutkinnon suorittaja arvioi itse tavoitteiden toteutumista ja omaa toimintaansa.

Arviointikeskustelun jälkeen näytteen vastaanottaja antaa suorituksesta todistuksen pastoraalitutkinnon suorittajalle sekä ilmoittaa näytteen arvosanan myös notaari Nils-Erik Hellmanille.

 

Opetusnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokonaisprosessiin: opetustilanteen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Arvioinnin olennainen osa on pastoraalitutkinnon suorittajan tekemä itsearviointi. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

Opetustilanteen suunnittelu: Mihin laajempaan kokonaisuuteen opetusnäyte kuuluu? Miten opetusnäytteen tavoitteiden asettaminen tehtiin? Millä tavoin tilanteen osallistujien toiveet ja näkemykset huomioitiin? Olivatko asetetut tavoitteet mielekkäitä suhteessa opetustilanteen kokonaisuuteen, osallistujaryhmään, opetustilanteen sisältöön ja käytettävissä olevaan aikaan? Kenen näkökulmasta tavoitteet oli kirjattu: opettajan vaiko oppijan/oppijoiden?

Opetustilanteen toteutus: Tukivatko opetustilanteen toteutustavat ja sisällöt tavoitteiden toteutumista? Oliko opetustilanne opettaja- ja vai osallistujakeskeinen? Tukiko opettajan toiminta osallistujien osallisuutta ja oppimista? Olivatko käytetyt työtavat tarkoituksenmukaisia? Olivatko opetustilanteen sisällöt tarkoituksenmukaisia? Kuinka osallistujien ja opetustilanteen konteksti huomioitiin? Toimiko opettaja opetustilanteessa joustavasti? Millaista oli opettajan ja oppijoiden välinen vuorovaikutus? Millainen ilmapiiri opetustilanteeseen muodostui? Oliko opettajan ilmaisu luontevaa ja selkeää?

Opetustilanteen arviointi: Millä tavoin opettaja pyrki saamaan palautetta ja arviointia osallistujilta (nonverbaalista/verbaalista)? Miten hän arvioi tavoitteiden toteutumista opetustilanteen jälkeen? Miten opettaja arvioi omaa opettajan rooliaan ja omaa oppimis- ja opettamiskäsitystään suhteessa opetustilanteessa heijastuneeseen näkemykseen? Mitä kehittämishaasteita hän asettaa itselleen opettajana yleensä ja opetusnäytteen pohjalta? Miten opettaja suhtautui saamaansa palautteeseen opetustilanteeseen osallistujilta sekä näytteen vastaanottajalta?

 

Suunnitelma ja tavoitteet oli laadittu osallistujien näkökulmasta tukemaan heidän oppimistaan. Sisältö ja toteutustapa tukivat oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Opetustilanne tuki tarkoituksenmukaisesti eri tavoilla oppivia osallistujia. Opetustilanne oli rikas, vuorovaikutuksellinen kokonaisuus. Opettaja pystyi perustelemaan tekemänsä valinnat ja ratkaisut. Hän toimi joustavasti ja otti huomioon osallistujien näkemykset ja toiveet

Suunnitelma ja tavoitteet oli laadittu tukemaan osallistujien oppimista. Sisältö ja toteutustavat tukivat tavoitteiden suuntaista oppimista. Vuorovaikutus oli monipuolista ja ilmapiiri myönteinen. Opetustilanne tuki monipuolisesti osallistujien oppimista. Opettajan toiminta oli tarkoituksenmukaista.

Suunnitelma ja tavoitteet oli laadittu jossain määrin osallistujien oppimisen näkökulmasta. Sisältö ja toteutustapa tukevat jossain määrin tavoitteiden suuntaista oppimista. Vuorovaikutustapa oli pääsääntöisesti opettajakeskeinen, mutta tilanteessa oli myös aitoa vuorovaikutusta. Opettajan toiminta oli johdonmukaista.

Suunnitelma ja tavoitteet olivat puutteellisia ja niistä puuttui kokonaisnäkemys. Tavoitteet eivät olleet suhteessa toteutustavan ja sisällön valintaan. Vuorovaikutus oli pääsääntöisesti yksisuuntaista. Opetustilanne oli pääsääntöisesti sisältö- tai toimintalähtöinen. Opettajan toiminta oli epävarmaa tai epäjohdonmukaista.

Tavoitteet ja suunnitelma olivat puutteellisia. Vuorovaikutus oli yksisuuntaista. Sisältö ja toteutustavat eivät olleet suhteessa toisiinsa. Opetustilanne ei tukenut oppimista, vaan oli enemmän jonkin sisällön tai toimintatavan opettajakeskeistä esittelyä. Opetustilanne koostui erillisistä osista, joista ei muodostunut tavoitteellista kokonaisuutta. Opettajan toiminta oli yksipuolista.

Opetustilanteen tavoite oli epäselvä ja suunnitelma puutteellinen. Opetustilanne ei edistänyt oppimista eikä ottanut huomioon osallistujia. Opetustilanteen sisältö ja toteutustapa olivat epäjohdonmukaisia.