Konrad (Conradus) Bitz

1460-89

Syntyperältään suomalaista rälssisukua. Vht ritari ja sittemmin Etelä Suomen laamannikunnan laamanni Henrik Bitz senior ja Anna Klauntytär Diekn.

Kirjoittautui Leipzigin yliopistoon 16.10.1438, maisteri sieltä v. 1442. Kirjoittautui Bolognan yliopistoon v. 1448. Olavi Maununpojan seuraaja Turun tuomiorovastin virassa vuodesta 1450 ja vuodesta 1460 Suomen piispana. Vihittiin virkaansa Sienassa 1460.

Mainitaan Kolmen kuninkaan killan jäsenluettelossa (REA 715). Konrad Bitz osallistui innokkaasti 1460 luvun poliittisiin kiistoihin unionikuningas Kristian Oldenburgilaisen puolella Kaarle Knuutinpoikaa vastaan. Paaville 4.6.1473 jätetty supliikki valaisee Bitzin toimintaa seuraavasti: häntä syytetään maallisen hallitusvallan käytöstä ja asemiesten lähettämisestä kuningas Kristianin puolelle Tukholman piirityksessä v. 1463 sekä ilmoitetaan hänet kuningas Kristianin vasalliksi, mikä viitannee Bitzin hallussa olleeseen Raaseporin läänitykseen. Edelleen piispan mainitaan laiminlyöneen säännönmukaiset Roomassa käynnit, syyllistyneen vihkivallan väärinkäyttöön ja rasittaneen seurakuntia kohtuuttomasti pitämällä tarkastusmatkoilla suuria seurueita ja ottamalla väestöltä lahjoja sekä kantaneen ylimääräisiä veroja. Samasta asiasta uudelleen muotoiltuna 15.6.1473 esitetty supliikki johti kuitenkin synninpäästöön. Pirisen (1956, 104 06) mukaan ei ole luultavaa, että Suomen piispanviran säännöllinen hoito olisi Konrad Bitzin kirkkorangaistusten vuoksi pitkäaikaisesti keskeytynyt, kuten aikaisemmassa tutkimuksessa on esitetty. Bitzin toimikauden jälkipuoliskolla saatiin aikaan huomattavia hallinnollisia uudistuksia: vuoden 1474 kapitulisääntö, tuomiokirkon kuorisääntö ja siihen liittyvä kulttireformi sekä toimeenpantiin useita seurakuntajakoja. Hiippakuntaan rakennettiin useita uusia kivikirkkoja, tuomiokirkko sai 1460 70 luvuilla ympärysmuurin ja tulipalossa vaurioitunut Kuusiston piispanlinna rakennettiin uudelleen.

Ensimmäinen erityisesti Suomea varten tarkoitettu kirja Missale Aboense, jonka syntyhistoriaa AarnoMaliniemi (1966, 644 46) ja Martti Parvio (1971, Postscriptum) ovat selvitelleet, painatettiin Konrad Bitzin toimesta Lyypekissä v. 1488.

Kuoli Kuusiston piispanlinnassa 13.3.1489, haudattu Turun tuomiokirkkoon.