26.10.2008, Ulvila

Ulvilan kappalaisen Olli-Matti Vuoren virkaanasettaminen

Kun Olli-Matti Vuori tänään asetetaan Ulvilan seurakunnan kappalaisen virkaan, hänellä on päällään 1500-luvun alusta asti periytyvä messukasukka. Sitä täällä ovat kantaneet kymmenet papit ennen häntä. Olli-Matti Vuori asettuu yhdeksi lenkiksi pitkään ketjuun.

Sen tuoma perspektiivi on tärkeä. Kun, Olli-Matti, tulet tänne papiksi, et tule tänne välittämään ulvilalaisille jotain, joka tulee ulkopuolelta. Koko kristillisen uskon perintö on jo täällä. Sinua ei aseteta toteuttamaan omaa näkyäsi, vaan jatkamaan yhdessä muiden kanssa sitä työtä, jota täällä on tehty sukupolvien ajan. Sinä asetut seurakunnan palvelukseen, yhtenä lenkkinä pitkässä ketjussa tekemään työtä, että se perintö, josta kasukka muistuttaa, voisi olla edelleen ulvilalaisille ihmisille elämää kannattava, rohkaiseva ja iloa tuova elämän perusta.

Tehtävänäsi on perinnön siirtäminen. Se on erityinen tehtäväsi nuorisopappina. Omalta osaltasi kuljetat uudelle sukupolvelle sitä, minkä varassa ihmiset ovat elämänsä ja kuolemansa ottaneet vastaan sukupolvien ajan. Se on vaativa tehtävä. Papilta odotetaan usein valmiita ja varmoja vastauksia, nuoret voivat olla siinä ehdottomiakin. Ennen kuin voi olla vastauksia, täytyy kuulla kysymykset. Mutta vastauksia tärkeämpää on tunnistaa tämän hetken nuorten todelliset, syvällä, pinnan alla, äänen lausumattomissa olevat kysymykset. Ne voivat nousta kokonaan uudenlaisen epävarmuuden, hämmennyksen ja uudenlaisten paineiden keskellä. Niiden edessä sinun on oltava herkkä ja nöyrä, ennakkoluulotonkin. Lopulta ihmisen elämän hyvin perustavat asiat eivät muutu: syntymä, kuolema, se, että ihminen tarvitsee toista ihmistä, se että ihminen tarvitsee armahdusta elämänsä paineiden keskellä. Mutta kieli, jolla näitä lähestytään, ja tapa, jolla niihin etsitään tukea, voivat olla uudenlaisia. Sinun tehtäväsi on auttaa tämän hetken ihmisiä tulemaan elämänsä todellisten kysymysten kanssa yhteisen perinnön lähteille.

Siinä alttarin edessä on ollut monenlaisia pappeja tuo kasukka päällä. Kukin heistä on katsonut elämää omilla silmillään, oman persoonansa läpi ja oman aikansa keskellä. Toivon, että se voi olla sinulle rohkaiseva asia. Kasukka peittää sinua, mutta ei kokonaan. Kasvot ovat näkyvissä, ne ovat sinun kasvosi. Niin on hyvä. Ulvilalaiset tarvitsevat papikseen ihmisen, jolla on ihmisen kasvot, eikä sinun tarvitse olla yhdenkään edeltäjäsi näköinen tai kaltainen. Sinulla on lupa olla siinä omana itsenäsi, oman elämänhistoriasi kanssa, kaiken sen kanssa, mikä sinun elämässäsi on iloa tuottavaa ja rohkaisevaa ja kaiken sen kanssa, mikä sitä painaa, kaiken epävarmuuden ja varmuuden, kaiken uskon ja epäuskon kanssa, mitä sinussa on.

Sinut lähetetään tänään kuljettamaan perintöä eteenpäin. Tässä rukoilemme yhdessä sinun kanssasi ja sinun puolestasi, että se perintö ja tämä paikka, kirkon alttari, jossa ulvilalaiset ovat sukupolvien ajan polvistuneet, olisi myös sinulle merkityksellinen paikka sekä työsi että elämäsi kannalta, ja että täällä kohtaisit ihmisten seurakunnan, monenlaisten tavallisten ihmisten seurakunnan, jonka kanssa yhdessä voit tuoda koko elämäsi ja heidän elämänsä tähän, Kristuksen eteen.