7.1.2007

 
 
 

7.1.2007, Ulvila

Kappalainen Hannu Tomperin virkaanasettaminen Ulvilan kirkossa

Kun Hannu Tomperi nyt asetetaan Ulvilan kappalaisen virkaan, ei tarvita erityistä esittelyä. Hannu on seurakunnalle tuttu jo vuosien työstä seurakuntapastorina, ja seurakunta on Hannulle tuttu.

Ulvilassa olet papin työsi aloittanut, etsinyt ja opetellut sitä, mitä se merkitsee, että on pappina ihmisten keskellä ja seurakunnan keskellä. Kun kuljet Kullaalla, Vanhassakylässä tai Friitalassa, monet tietävät: tuo on yksi meidän papeista, joku saattaa pysähtyä puhelemaankin.

Jatkuvuus on hyvä lähtökohta papin työlle, sillä papin työ on pitkäjänteistä työtä, kestävyyslaji. Se ei merkitse vain ohimeneviä, suoritettavia työtehtäviä, vaan myös ja ehkä ennen muuta elämistä pappina ihmisten parissa. Yhteydet solmiutuvat vähitellen, ja niitten kautta voi tärkeällä tavalla olla tukemassa ulvilalaisten ihmisten uskoa ja toivoa.

Agricolan mukaan papin tehtävä on saarnata, rukoilla ja studeerata. Siis myös studeerata: opiskella ja oppia.

On tärkeää, että pappi voi oppia lukemalla ja mietiskelemällä lukemaansa. Mutta tärkeintä ei opi kirjoista. Tärkeimmän voi oppia ihmisiltä, ihmisten elämänkokemuksesta. Sen voi oppia vain malttamalla kärsivällisesti kuunnella ja kuulla, miten Jumalan antaman elämä kunkin kohdalla toteutuu.

Elämän suurimmat kysymykset, kipeimmät kokemukset jotka kahlehtivat elämää, usko ja epäusko, ovat usein pinnanalaisia, syvällä ihmisen sisimmässä, eivätkä nopeasti ja kevyesti pukeudu sanoiksi, jos ollenkaan. Tarvitaan paljon aikaa ja viipymistä eri tilanteissa, jotta pappina voi aistia ja ymmärtää, mitä ihmisten elämä täällä on, millaisia ovat sen näkymättömät kysymykset.

Kun sinut asetetaan kappalaisen virkaan, sinut samalla lähetetään jatkuvasti oppimaan elämää ulvilalaisilta, antamaan aikaasi heille, tunnistamaan palasia siitä, miten epäusko ja usko ihmisten arjessa kamppailevat, millaista armottomuutta ja armollisuutta ihmisten kesken on, ja tuomaan se kaikki Jumalan eteen heidän puolestaan ja heidän kanssaan.

Yksin oman ymmärryksesi tai oman uskosi tai omien voimiesi varassa et voi työtäsi tehdä. Sinäkin olet yksi ulvilalaisista ihmisistä, uskon ja epäuskon, armollisuuden ja armottomuuden läpäisemä.

Viime kädessä olet työssäsi ja elämässäsi Kristuksen varassa, et omassasi, et virkasi varassa, et seurakunnan varassa. Kun sinut tässä lähetetään, sinut lähetetään palvelemaan seurakuntaa, ja samalla rohkeasti opettelemaan ja ihmettelemään sitä, miten Kristus tekee työtään sinussa ja ulvilalaisissa, näkymättömästi, lähes tunnistamattomasti, arkisesti, mutta väsymättömästi.