9.4.2006 - Säkylä

Kirkkoherra Aila Isotalon virkaan asettaminen

Jes. 50:4-5

Profeetta Jesaja kuvaa Herran palvelijan tehtävää Palmusunnuntain tekstissä näin (Jes 50:4-5)
”Herra minun Jumalani on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta. Aamu aamulta hän herättää minut, herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin.”

Kirkkoherran tehtävä on niin ikään Herran palvelijan tehtävä. Profeetan sanat koskevat myös sitä tehtävää, johon Aila Isotalo tänään asetetaan.

”että voin sanalla rohkaista uupunutta.” – Siinä on tehtävän sisältö lyhyesti todettuna. Ne paineet ja vaatimukset, joitten keskellä ihmiset elävät, ovat monenlaisia, työn ja elämän paineet. Kirkkoherran tehtävä on rohkaista uupuneita ja uupuvia. Erityisen tärkeää se on työyhteisössä; seurakunnan työ ei ole yksin kirkkoherran työtä, vaan yhteistä työtä, henkilöstön ja vastuunkantajien yhteistä työtä. Kirkkoherran tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että tämä joukko jaksaa eikä uuvu. Kirkkoherran kysymys seurakuntalaisille ja työntekijöille on: miten jaksat?

Rohkaisussa tarvitaan kielen taitoja, mutta myös kaikkia muita taitoja, joita kirkkoherralle on annettu. Aila Isotalo, koko persoonasi saat laittaa likoon tässä tehtävässä, kaiken mitä sinusta löytyy, jotta ihmiset tällä Säkylässä jaksaisivat elämässään eivätkä uupuisi elämän painojen alle.

”aamu aamulta hän herättää minut”. Aamu aamulta. Tehtävä on edessäsi aamu aamun jälkeen, ei vain tänään tai huomenna. Kirkkoherran työ on pitkäjänteistä työtä. Kunkin persoonallinen tapa tehdä sitä muotoutuu vähitellen. Sinä siirryt kappalaisen roolista kirkkoherran rooliin; se on iso muutos sekä sinulle että seurakunnalle. Paikka rakentuu vähitellen.

Myös kirkkoherran työn jälki näkyy vasta pitkässä juoksussa. Välivaiheen jälkeen odotuksia nopeasti näkyvään tulokseen on varmasti olemassa, mutta jotta voisit aamu aamun jälkeen ja joka päivä ottaa paikkasi seurakunnan johdossa, on hyvä lähteä liikkeelle rauhallisesti, niin kuin pitkälle matkalle lähdetään. Toivon, että seurakunta voi sinua tukea tässä. Myös seurakunta tarvitsee levollisuutta ja pysyvyyttä.

”herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin”. Sinua ei lähetetä sillä odotuksella, että olet kaikin tavoin valmis tehtävään, ikään kuin sinulla olisi olemassa taidot ja tiedot, jotka vain tyhjennät tänne. Ei, vaan sinut lähetetään kuuntelemaan oppilaan tavoin. Saat opetella työtä ja kuuntelemalla oppia säkyläläistä elämää; se on kiehtova ja haastava tehtävä. Jokaisesta ihmisestä, jonka kohtaat ja jokaisesta tilanteesta, joka työssäsi tulee vastaan, opit, jos sinulla on korvat kuulla oppilaan tavoin. Tärkeää on, että maltat pysähtyä kuuntelemaan ja kuulemaan, niin seurakuntalaisia kuin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kirkkoherran työ on yksinäistä työtä ja on paljon, minkä joutuu kantamaan yksin, mutta vielä enemmän yksin on, jos ei ole valmis kuuntelemaan, kuulemaan ja oppimaan.

Myöskään älä unohda kuunnella niitä ääniä jotka nousevat sisältäsi. Olet lähdössä tehtävään, jossa oma persoona on työväline; se myös koskettaa koko persoonaa. Tulet oppimaan myös itsestäsi; vielä et voi tietää, mitä kaikkea löydät. Mutta ajan ja tilan antaminen itselle, omien tuntojen kuuleminen, oman väsymyksen, omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on tärkeää. Muuten et voi hoitaa virkaasikaan. Tarvitset omaa aikaa ja hiljentymistä. Tarvitset omia ihmisiä, jotka kysyvät sinulta, miten jaksat.

Kirkkoherra on osa seurakuntaa, ja siinä tehtävässä viime kädessä kantaa sama, mikä kantaa seurakuntaa: seurakunnan Herran läsnäolo seurakuntansa keskellä, Sanassa ja sakramenteissa. Toivon, että tulet seurakunnassa täällä Säkylässä tunnistamaan Hänet, kun seurakunta rukoilee puolestasi, armahtaa ja tukee, kun uupumus uhkaa.