Arkkipiispan viran liturgiset symbolit

Kirkon liturgiset asut palvelevat kristillisen tradition välittäjinä ja säilyttäjinä. Piispanviran liturginen asu ja viran tunnukset kertovat jatkuvuudesta ja kirkon ajattoman sanoman säilymisestä.
 

Kaapu, stola ja hiippa
Arkkipiispan kaavun on suunnitellut ja tehnyt tekstiili-taiteilija Irma Kukkasjärvi. Kaavun materiaali on silkkiä ja kultalankaa. Asuun kuuluvat kaapu, stola ja hiippa. Kaavun selkäosaa koristaa punainen yrjönristi ja etuosaa kymmenen Luther-ruusua. Kaavun pääväri on kulta. Stolassa on kolme yrjönristiä ja kaksi Luther-ruusua. Hiipassa toistuvat heraldiset liljat ja yrjönristit. Hiippa on kaksihuippuinen päähine, jonka huiput kuvaavat Vanhaa ja Uutta testamenttia.

Sauva
Arkkipiispan sauva otettiin käyttöön vuonna 1931. Sen on valmistanut kultaseppä K.S. Sahlstedt. Ensimmäisenä sauvaa käytti arkkipiispa Lauri Ingman. Mallina käytettiin piispa Henrikin sarkofagin kannen kaiverrusta piispansauvasta. Sauvan varsi on päällystetty tummanpunaisella sametilla ja kullatulla hopeaketjulla. Jalometallikahvaan on upotettu 16 punaruskeaa karneolia. Karneolit kuuluvat kvartsikivien ryhmään. Arkkipiispalla oli Suomen piispoista ensimmäisenä käytössään sauva. Piispan sauva kertoo hänen olevan hiippakuntansa kaitsija. Paimenen sauva viittaa Jeesukseen, joka on Hyvä Paimen.

Arkkipiispan risti

Risti

Piispanvihkimyksen yhteydessä piispalle annetaan viran merkiksi myös risti.

Kuningas Kustaa IV Adolf toi Ruotsiin ja Suomeen vuonna 1805 nykyisen piispanristin, suuren latinalaisen ristin kultaketjussa. Kuningas luovutti itse arkkipiispa J.A. Lindblomille sädekehällä varustetun ristin, erotukseksi muiden piispojen risteistä.

Arkkipiispan Kultaisen ristin on valmistanut turkulainen kultaseppä W. Pettersson vuonna 1896.